• MT 100 vuotta sitten: Maanviljelijä rakensi talon haloista ja tanskalaisperunat eivät kelpaa maailmalle

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 29.9.1923 myös vaarallisesta löydöksestä kiukaassa.
    Pietarsaaren Konepaja kauppasi MT:ssä Jalo-rouhimyllyä taloille.
    Pietarsaaren Konepaja kauppasi MT:ssä Jalo-rouhimyllyä taloille. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    1.10.202321:00
    Tuovi Mäkipere

    Perunasyöpää Tanskassa.

    Tuontimaat varuillaan.

    Perunasyöpää on todettu Tanskassa. Kun tämä tauti on erittäin tarttuvaa, ovat tanskalaiset perunanviljelijät levottomia, että se tulee vaikeuttamaan perunan maastavientiä, mikä tänä vuonna perunasadon tullessa hyvän muuten muodostuisi entistään huomattavammaksi. Levottomuuteen lieneekin syytä, sillä nyt ovat jo Ruotsi, Norja ja Ameriikka kieltäneet kaiken perunantuonnin Tanskasta.

    Suomen Raakasokeritehdas Osakeyhtiö mainosti liejukalkkia, jota myytiin vaunuun lastattuna Salossa.
    Suomen Raakasokeritehdas Osakeyhtiö mainosti liejukalkkia, jota myytiin vaunuun lastattuna Salossa. Kuva: Kansallisarkisto

    Asuinrakennus haloista!

    Lappeen Lyytikkälässä on maanviljelijä Mäenpää rakentanut asuinrakennuksen 10 tuuman pituisista haloista. Halot on pilkottu pieniksi, ladottu seinään ja muurattu savilaastilla kiinni. Seinät on saatu näin tavattoman vahvoiksi ja rakennus varsin lämpimäksi ja kuivaksi. Veto on tietysti ihan tuntematon. Rakennus pystytettiin vuosi sitten, on n. 10 m. pitkä ja 7 m. leveä sekä tuli maksamaan työpalkkoineen. tarpeineen y.m. 3,600 mk [noin 1 400 euroa nykyrahassa]. Halpaa rakennusainetta siis. Kun talo nyt vielä rapataan ulkoapäin, ei kukaan tiedä että se on rakennettu vain haloista.

    Räjähdysaineet pahantekijäin käsissä.

    Joku päivä sitten löysivät Toivakan Ruuhimäellä lapset erään talon riihen alta kiukaan kohdalta kantopommin, mihin oli yhdistetty puoliväliin asti palanut sytyslanka . Tarkoitus lienee ollut sytyttää lämpimässä ollut riihi tällä keinolla.

    Lisää aiheesta
    • Penttilän perunatilaa ovat viimeiset seitsemän vuotta luotsanneet äiti ja tyttäret. Helmi (vas.), Elle, Anne ja Hilla ovat kehittäneet tilastaan kilpailukykyisen. Johtotähtenä toimii rakkaus perunaan.

      Äiti ja tyttäret pyörittävät yhtä Suomen suurimmista perunatiloista: "Isännän kuolema pysäytti arjen, mutta vain hetkeksi"

    • Tutkija Ritva Kylli kertaa Suomen ruokahistoria -kirjassaan suomalaisen ruokakulttuurin kehittymistä ja käännekohtia.

      Lähiruoka ei ole aina maistunut suomalaisille — ulkomaista elintarviketta pidettiin ennen vanhaan lähes automaattisesti parempana

  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 2

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää