• Mirjami Ahola "tököttää” villasta uskomattomia eläinhahmoja – ”Moni tilaa näköisteoksen omasta lemmikistään”

    Mirjami Ahola huovuttaa aidon näköisiä eläimiä. Hän haluaa taltioida joka teokseen eläimen sielun.
    Tilaajalle
    Mirjami Ahola huovuttaa oikean näköisiä eläimiä.
    Mirjami Ahola huovuttaa oikean näköisiä eläimiä. Kuva: Stiina Hovi
    Lukemisto|Käsityöt
    19.11.202319:30
    Stiina Hovi
    Tampere

    Valkoinen rotta katsoo pöydän kulmalta. Sen mustat, kirkkaat silmät ovat tarkkaavaiset. Viiksikarvat värähtävät. Vai onko se pelkkää kuvitelmaa? Rotan takana tuijottaa pöllö seuranaan kana ja kissanpentu. Eläimet ovat kuin elossa, eivät pelkkiä esineitä.

    Tamperelainen Mirjami Ahola, 23, huovuttaa villasta hämmästyttävän aidon näköisiä eläimiä.

    ”Lapsena seurasin, kun siskoni teki huovutustöitä. Hän on kädentaitoihminen, ja inspiroi minua”, Ahola kertoo. ”Koulussa sain vihdoin kokeilla itsekin neulahuovutusta. Se oli valtavan kivaa, joten pyysin opettajalta lainaksi huovutustarvikkeita kotiinkin.”

    Valkoinen rotta on aidon kokoinen ja näköinen viiksikarvoja myöten.
    Valkoinen rotta on aidon kokoinen ja näköinen viiksikarvoja myöten. Kuva: Stiina Hovi

    Vuonna 2016 Ahola hommasi vihdoin omat neulahuovutustarvikkeet ja harrastus vei hänet mennessään täydellä teholla. Alkuun hän huovutti Pokémon-hahmoja. Siitä painopiste siirtyi realistisiin eläimiin.

    Ahola on huovuttajana itseoppinut. ”On ollut hienoa nähdä oma kehitys, se, miten saa uusia ideoita tekemiseen koko ajan.”

    Eläimen huovutus tapahtuu pistelemällä villaa erityisillä huovutusneuloilla. Ensin tehdään karkeasta villasta vartalo, johon aletaan lisätä päälle turkkia ja yksityiskohtia hienommasta villasta. Turkki avataan huovutuksen jälkeen harjaamalla luonnollisen näköiseksi. Kuulostaa simppeliltä, mutta pienikin teos vaatii kymmeniä työtunteja.

    Mirjami Ahola kutsuu neula­huovutusta tököttämiseksi. ­Villatuppoja tökitään neulalla, kunnes ne huopuvat kiinni pohjamateriaaliin. Raajat tehdään erikseen ja kiinnitetään lopuksi vartaloon.
    Mirjami Ahola kutsuu neula­huovutusta tököttämiseksi. ­Villatuppoja tökitään neulalla, kunnes ne huopuvat kiinni pohjamateriaaliin. Raajat tehdään erikseen ja kiinnitetään lopuksi vartaloon. Kuva: Stiina Hovi

    Huovutus alkoi harrastuksena, mutta nykyisin Ahola tekee teoksiaan toiminimellä. Kyselyitä ja tilauksia tulee ympäri maailmaa. Instagram ja Facebook ovat tärkeitä kanavia. Ilman sosiaalista mediaa villataiteilijankaan töitä tuskin ymmärrettäisiin kysellä ulkomaita myöten. Juuri lähti teos Hollantiin.

    ”Moni tilaa näköisteoksen omasta lemmikistään, mutta myös villieläimiä kysytään, kuten siilejä ja pöllöjä.”

    Tekemisen apuna Ahola käyttää mallikuvia eläimestä. ”Samalla pääsen tutustumaan eläimeen yksilönä, katsomaan sen silmiin.”

    ”Lisäksi katson videoita, kuinka eläin liikkuu. Tutustun huolellisesti sen anatomiaan.”

    Undulaatin siipi- ja pyrstösulat on huovutettu yksittäin. Linnun saa lentämään siiman avulla.
    Undulaatin siipi- ja pyrstösulat on huovutettu yksittäin. Linnun saa lentämään siiman avulla. Kuva: Stiina Hovi

    Silmät, kirsut, nokat ja jalat Ahola tekee Fimo-massasta. ”Sillä saa mahdollisimman aidonnäköistä jälkeä. Tehdessäni yksityiskohtia vertaan koko ajan valokuvaan, jotta mittasuhteet pysyvät oikeina.”

    Eläimillä on jopa viikset. Ne syntyvät maalipensselin karvoista, jotka Ahola liimaa yksitellen eläimen kuonoon.

    ”Linnut ovat haastavimpia huovutettavia, etenkin pienet linnut. Niissä on paljon yksityiskohtia, kuten höyheniä.”

    ”Mutta ikinä ei ole hetkeä, ettei olisi motivaatiota tehdä! Jokainen projekti on erilainen.”

    Ideoita projekteihin Mirjami Ahola saa esimerkiksi luonto- ja eläinaiheisia kuvia jakavista Facebook-ryhmistä. ”Sieltä saattaa nousta joku otus, josta tulee olo, että tuon haluaisin tehdä!”

    ”Minulla on hirveä lista eläimistä, jotka tahtoisin huovuttaa. Joskus sanoin, että haluan tehdä jokaisen eläimen maailmassa”, hän nauraa. ”Ei taida elinikä riittää!”

    Pöllön tekemiseen kului aikaa lähes kuukausi. Sen pää pyörii. Mirjami Ahola kehitti tekniikan itse. Pöllöstä hän on edelleen ylpeä, eikä se ole myynnissä.
    Pöllön tekemiseen kului aikaa lähes kuukausi. Sen pää pyörii. Mirjami Ahola kehitti tekniikan itse. Pöllöstä hän on edelleen ylpeä, eikä se ole myynnissä. Kuva: Stiina Hovi

    Mirjami Ahola on hyvin eläinrakas. ”Ne ovat minulle äärettömän tärkeitä. Huovuttaessakin koetan saada esiin eläimen sielun. Se on tässä työssä myös vaikeinta: Miten saa tehtyä juuri oikeanlaisen katseen, tunteen siitä, että eläin on yksilö. Sen koetan aina saada työhön taltioitua.”

    Tällä hetkellä hänellä ei ole lemmikkiä, mutta haaveissa on lemmikkilintujen hankinta, kunhan asuinpaikka sen sallii. ”Lapsuudenkodissa on aina ollut eläimiä, kissoja, koiria, liskoja. Nyt on outo olo, kun ei ole lemmikkiä.”

    Aiemmin Aholalla on ollut viiriäisiä, jotka hän itse hautoi munista hautomakoneella ja kasvatti aikuisiksi.

    ”Viiriäiset olivat hyvin seurallisia, ne vastasivat kun niille jutteli. Aion ottaa taas viiriäisiä kun vain pystyn.”

    Pikkuinen kissanpentu herättää halun silittää.
    Pikkuinen kissanpentu herättää halun silittää. Kuva: Stiina Hovi

    Aholan mielestä eläimissä on parasta aitous, ne ovat juuri sellaisia kuin ovat. ”Ne eivät puhu pahaa tai kerro salaisuuksia. Kun pääsee luomaan eläimeen yhteyden, ei siinä ole mitään teeskenneltyä.”

    ”Toivoisin, että ihmiset katsoisivat joskus eläinten silmin maailmaa. Mitä ne tarvitsevat voidakseen hyvin, ja miten ne kokevat ihmisen käytöksen”, Ahola sanoo. ”Eläin huomaa kyllä, jos ihminen on sen puolella. Se katsoo suoraan sieluun ja puhuu, jos vain osaat kuunnella.”

    ”Toivoisin, että ihmiset katsoisivat joskus eläinten silmin maailmaa. Mitä ne tarvitsevat voidakseen hyvin.”

    Mirjami Ahola käyttää teoksissaan enimmäkseen merinovillaa ja välillä myös mohairkuitua eli vuohen villaa, joita hän sekoittaa saadakseen eläimelle aidon näköisen turkin. ”Pehmeä pohjavilla tuntuu erilaiselta kuin karkeampi päällysturkki.”

    ”Villalla on toki omat rajoitteensa, mutta pyrin mahdollisimman aidon oloiseen lopputulokseen.”

    Kesäturkkinen lumikko on saamassa pian seurakseen myös talvipukuisen yksilön. Eläinten viikset on tehty maalipensselin harjaksista.
    Kesäturkkinen lumikko on saamassa pian seurakseen myös talvipukuisen yksilön. Eläinten viikset on tehty maalipensselin harjaksista. Kuva: Stiina Hovi

    Villat Ahola hankkii kotimaisesta Villakamari-yrityksestä. ”Otan aina selvää villan alkuperästä, sillä haluan, että se on tuotettu eettisesti ja eläimillä on ollut hyvät olot.”

    Ahola on huovuttanut myös kotimaisesta angorakanin villasta. ”Sanotaan, että se on maailman pehmeintä eläinkuitua. Todellakin! Sen huovuttamiseen meni kolminkertainen aika verrattuna lampaanvillaan, niin pehmeää ja höttöistä se oli”, hän nauraa.

    Angoravillasta syntyi aidon kokoinen kani – kuinkas muuten.

    ”Jokainen työ on yhtä tärkeä, nautin niiden kaikkien tekemisestä. Ei minulle ole väliä onko kyseessä koti- vai villieläin.”

    Pikkuisen marmosettiapinan raajat taipuvat ja sen saa ripustettua vaikka oksaan. Kasvot ja sormet on tehty Fimo-massasta mahdollisimman aidon näköisiksi.
    Pikkuisen marmosettiapinan raajat taipuvat ja sen saa ripustettua vaikka oksaan. Kasvot ja sormet on tehty Fimo-massasta mahdollisimman aidon näköisiksi. Kuva: Stiina Hovi

    Jos Ahola tekee itselleen omaa villaveistosta, hän ei juuri taukoja pidä. ”Huovuttaessa saattaa mennä helposti koko päivä. Teen vuoron perään jotain omaa projektia ja tilaustyötä.”

    Miten ihmeessä huovuttajalla riittää kärsivällisyys tuntikausien villamaratoneihin päivästä toiseen?

    ”Tämä on intohimo, aika vaan kuluu huomaamatta. Samalla huovuttaminen on tosi rentouttavaa, voi keskittyä omiin ajatuksiinsa. Tässä myös tuntuu, että eläin ikään kuin tulee luokseni kun huovutan.”

    Toisinaan Ahola saattaa katsoa huovuttaessaan elokuvaa tai kuunnella musiikkia, mutta välillä hän vain mietiskelee omiaan. ”Rentoudun. Kädet tekevät ja aivot lepäävät.”

    ”Olen omimmillani ja onnellisimmillani kun huovutan. Se on myös terapeuttista ja palkitsevaa. Paras osuus on, kun asiakas saa valmiin työn, saan nähdä ja kuulla ilon ja innostuksen. Se on ihanaa!”

    Mirjami Aholan löytää Instagramista nimellä @mimmifelting.

    Lisää aiheesta
    • Ellu Bondar rakastaa metsää. ”Ihminen on luonnon lapsi. Mikään ei tee meille nin hyvää kuin metsässä oleskelu.”

      Upeita taideteoksia huovuttamalla – entinen ammattiurheilija tekee nyt elantonsa villan avulla keskellä savolaismetsää

    • Miia Kirkkomäki on käsityöyrittäjänä nähnyt digitalisaation koko kaaren. Vuosituhannen vaihteessa asiakkaat soittivat tilaukset puhelimitse, jos halusivat tilata verkkosivulta löytämiään tuotteita. Nykyään yritys on kokonaisuudessaan verkossa.

      Käsityöt | Yksi sana vei yrittäjän yliopistoon ammattikoulupohjalta ‒ Miia Kirkkomäki haluaa antaa muille yrittäjille selkeän neuvon

    • Ruotsalaiset turkislampaat syntyvät mustina ja harmaantuvat sitten kukin omalla tavallaan. Kahta samanlaista tuskin löytyy.

      Lampuri tekee lammaskäsitöitä korven keskellä - susivahingot tyssäsivät petoaitaan

    • Lampuri Heli Jolkkonen (oik.) ja Henna Timoskainen lajittelemassa villaa Jolkkosen tilalla Polvijärvellä.

      Maatalous | Hyvä hinta ja lajitteluosaaminen motivoivat tiloja myymään villaa ‒ talteen otetaan selvästi yli puolet, mikä on eurooppalaisittain paljon

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin