Kerintä on merkittävä työvaihe villaketjussa. Moni tila ulkoistaa sen ammattilaisen tehtäväksi. Virolainen rahtikeritsijä Siim Sellis kiertää suomalaistiloilla keritsemässä monta viikkoa vuodessa. Kuva: Lari Lievonen
Hyvä hinta ja lajitteluosaaminen motivoivat tiloja myymään villaa ‒ talteen otetaan selvästi yli puolet, mikä on eurooppalaisittain paljon
Suomalaisten lammastilojen tuottamasta villasta yli puolet päätyy hyötykäyttöön.
Lampuri Heli Jolkkonen (oik.) ja Henna Timoskainen lajittelemassa villaa Jolkkosen tilalla Polvijärvellä. Kuva: Lari LievonenSelkeät hankintakriteerit ja lisäkoulutus lajitteluun lisäisivät lampureille teetetyn kyselyn mukaan villan toimittamista jatkojalostukseen. Tärkein tilalta myydyn villan määrään vaikuttava tekijä oli hinta.
Tuoreimman lampurikyselyn mukaan noin puolet lammastiloista myy villaa kehräämöille ja 24 prosenttia muille jatkojalostajille. Lisäksi villasta teetetään rahtikehruuna tuotteita tilan omaan jatkojalostukseen tai myyntiin. Noin viidennes tiloista ei ota villoja talteen.
”Talteen otetaan kuitenkin jo selvästi yli puolet villasta. Se on eurooppalaisittain suuri määrä”, totesi tuloksia esitellyt VILLA-hankkeen projektipäällikkö Anu Pentti.
Viime vuoden joulukuussa tehdyn kyselyn tuloksia esiteltiin VILLA-hankkeen päätöswebinaarissa. Kyselyyn vastasi 90 lammastilaa, joilla oli yhteensä vajaat 9000 uuhta.
Suurimmat syyt villahävikkiin olivat kyselyn mukaan roskaisuus, huopuminen ja likaisuus. Hävikkivilloja käytetään kyselyn mukaan useimmin kasvimaiden katteina sekä hirvieläinten karkottamisessa. Noin puolet hävikistä päätyy esimerkiksi kompostiin tai polttoon.
Yli puolet VILLA-hankkeen kyselyyn vastanneista toivoi lisää villan lajittelun työpajoja. Aiheesta kaivattiin myös etäyhteydellä pidettävää koulutusta, kertoo Pentti.
”Moni on kertonut, että kakkosluokkaisena pidetty villa muuttui koulutuksen myötä ykkösluokan villaksi”, Pentti sanoo.
Lajittelukoulutuksen lisäksi tiloilla tuotetun villan jatkojalostusta edistävinä tekijöinä mainittiin muun muassa apukädet sekä motivoiva hinnoittelu.
Hankkeessa selvitettiin suomalaisen villan laatua myös Iso-Britanniassa teetettyjen villa-analyysien avulla. Runsaan sadan suomalaisten erirotuisten lampaiden kevätvilloista kerätyn näytteen tulokset olivat rohkaisevia.
”Ne osoittivat, että jalostuksessa kannattaa panostaa myös villaan. Suomalaisten rotujen villa yltää tosi hyviin tuloksiin esimerkiksi kutiamattomuuden suhteen”, lammasasiantuntija Kaie Ahlskog ProAgriasta toteaa.
Villan myyntiä, kerintäratkaisuja ja tuotteiden hinnoittelua helpottamaan hankkeessa on kehitetty villalaskuri. Hankesivuilta pian löytyvän laskurin avulla voi laskea esimerkiksi lankojen suoramyyntiin kannattavaa hintatasoa sekä laskea, onko taloudellisempaa myydä raakavilla kehräämölle, ja kannattaako kerintä hoitaa itse vai ulkoistaa.
- Osaston luetuimmat
