

Kevätaurinko virkistää, mutta raikkaus ei välttämättä ulotu sisäilmaan asti. Mitä tehdä, jos ilma on kotona jatkuvasti tunkkaista?
Aivan ensimmäiseksi kannattaa muistaa, että poikkeava tai jatkuva tunkkainen haju asunnossa ei ole normaalia. Hajun syy on siis selvitettävä, kertoo Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen.
Sisäilman laatuun vaikuttavat monet tekijät. Sisäilman laatua ja viihtyvyyttä heikentävät usein väärät sisäilman olosuhteet, kuten liian korkea tai matala lämpötila tai väärä ilmankosteus.
Säkkinen kertoo, että kuluneen talven aikana ympäri maata koettiin kovia pakkasia, ja samalla sähkö oli välillä ennätyskallista. Lämmityskustannusten säästöstä johtuva liian matala huonelämpötila on pahimmillaan saattanut tiivistää kolean sisäilman kosteutta kylmiin rakenteisiin, mikä puolestaan voi vaurioittaa rakenteita ja myöhemmin heikentää sisäilman laatua. Vastaavasti liian kuiva sisäilma voi talvisaikaan ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja limakalvoja.
Sisäilman laatua voivat heikentää myös puutteellinen tai väärin toimiva ilmanvaihto, homevauriot tai rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt. Säkkisen mukaan suomalaisasuntojen helmasynti on juuri puutteellinen ilmanvaihto.
Toimivan ilmanvaihdon avulla sisäilmassa leijuva hienojakoinen pöly saadaan poistettua, ja suodattamalla tuloilma saadaan ulkoilman epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan estettyä.
Ihmisnenä tottuu vähitellen heikkenevään ilmanlaatuun.
Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisäilmasta kosteutta sekä hiukkasmaisia ja kaasumaisia epäpuhtauksia ja tuoda raikasta ulkoilmaa tilalle, Säkkinen kertoo.
”Tämä ei toteudu, jos ilmanvaihto on riittämätöntä, eli käytettyä ilmaa ei poistu asunnosta tai raikasta korvaavaa ulkoilmaa ei tule asuntoon riittävästi”, Säkkinen kertoo.
Hänen mukaansa jopa 1990-luvulla rakennetuissa taloissa esiintyy puutteita riittävässä korvausilmansaannissa. Asunnossa ilmanvaihdon pitää toimia ympäri vuorokauden, ja toimivan ilmanvaihdon edellytyksenä on, että ilmanvaihtoventtiilit, -kanavat ja laitteisto puhdistetaan säännöllisesti ja että tuloilma suodatetaan.
Taloyhtiöissä ilmanvaihtokanavistojen ja ilmanvaihtolaitteiden puhdistus ja suodattimien vaihto on yleensä taloyhtiön vastuulla, kun taas venttiilien sisäpuolisten osien puhdistus on todennäköisimmin asukkaan vastuulla. Omakotiasukkaalla vastuu on niistä kaikista itsellä.
Ihmisnenä kuitenkin tottuu vähitellen kaikenlaiseen, kuten heikkenevään ilmanlaatuun. Sen vuoksi esimerkiksi suodattimien vaihtamisen tarpeeseen saatetaan havahtua vasta sitten, kun ilma kirjaimellisesti seisoo.
Toimivakaan ilmanvaihto ei tietenkään poista kaikkea huonepölyä, vaan pelkästään kaikkein hienojakoisimmat pölyhiukkaset. Huonepöly koostuu muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaalien hiukkasista, tekstiilikuiduista, ihmisten ja kotieläinten hilseestä ja ulkoa kulkeutuneesta siite- ja katupölystä.
”Huonepölyä muodostuu jatkuvasti, eikä siitä pääse kokonaan eroon, mutta toki sen määrää voi vähentää ja pölyn muodostumista estää omilla toimilla”, Säkkinen muistuttaa.
Säännöllinen ja huolellinen siivous on yksi tärkeimmistä kodin puhtaaseen sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä, ja siivoustiheyteen ja siivouksen lopputulokseen asukas voi vaikuttaa itse.
Säkkinen huomauttaa, että kodin siivous sujuu tehokkaimmin, jos tavarat ovat järjestyksessä ja tilat helposti siivottavissa. Lisäksi kodin pinnoilla ja sisustuksessa kannattaa suosia pölyämättömiä ja helposti puhdistettavia materiaaleja.
”Pölyä sitovat siivousmenetelmät ovat suositeltavia, kuten pyyhintä nihkeällä mikrokuituliinalla”, Säkkinen kertoo.
Ilmanpuhdistin voi kuulostaa kätevältä ratkaisulta kaikenlaisiin sisäilmaongelmiin, mutta Säkkinen muistuttaa, ettei ilmanpuhdistin poista sisäilmaongelman aiheuttajaa, eikä myöskään vapauta asunnon siivoamisen välttämättömyydestä. Lisäksi perusilmanvaihdon pitää asunnossa toimia.
Ilmanpuhdistin voi Säkkisen mukaan tuoda väliaikaista helpotusta tilanteissa, joissa etsitään ja korjataan sisäilmaongelman varsinaista syytä. Lisäksi ilmanpuhdistin voi olla avuksi siitepölyaikaan, sillä se voi auttaa vähentämään ilmassa leijuvien allergeenien määrää.