
Kotiemme sisäilmassa on muun muassa hengityksestä syntyvää hiilidioksidia sekä rakennusmateriaaleista, siivouksesta ja ruuan laitosta tulevia erilaisia yhdisteitä.
Normaaliin sisäilmaan kuuluvat jossain määrin myös homeet ja bakteerit, joita tavataan usein melko laaja kirjo kosteus– ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä otettavissa näytteissä, kertoo Rakennus– ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems julkaisemassaan tiedotteessa.
Usein etenkin sädesienen eli aktinomykeettien esiintyminen näytteessä saa asukkaan tai tutkimuksen tilaajan valpastumaan, sillä sädesienen vaivaamat rakennukset tuomitaan monesti purkukuntoiseksi.
”Tieto siitä, että esimerkiksi sädesieniä voi olla tavanomaisessa ympäristössämme, ei ole kaikkien tiedossa. Asia nousee esille tasaisen säännöllisesti keskusteluissa asiakkaiden kanssa”, kertoo Raksystemsin sisäilmaosaston päällikkö Elina Saukko.
Yritys kertoo teettäneensä laboratoriotutkimuksen, jolla pyrittiin selvittämään mitä kotiemme tavanomaisissa tuotteissa kasvaa. Näytteet otettiin näytteenotto-ohjeiden mukaisesti ja analysoitiin samoin kuin rakennusmateriaalinäytteet.
Kukkamullan kuivahko pintakerros otettiin näytteeksi 2020-luvun talossa kasvavan viherkasvin ruukusta. Suoritetussa analyysissa homeiden, hiivojen ja bakteerien kokonaismäärä oli +++. Jos tulosta voitaisiin tulkita samojen ohjearvojen mukaan kuin rakennusmateriaalinäytteitä, kolme plussaa kertoisi, että näytteessä on selvä mikrobikasvu.
Saukko muistuttaa, että laboratoriotutkimuksista saadut tulokset edustavat kyseisiä näytteitä, eikä laajempia johtopäätöksiä voida tehdä koskemaan esimerkiksi kaikkia kukkamultia, mutta joitakin suosituksia tulosten perusteella voi kuitenkin antaa.
”Laboratorioon lähetettiin näyte myös liiteristä haetun koivuklapin pinnalta. Homeiden ja hiivojen kokonaismäärä näytteessä oli runsas. Yksittäisen klapin otannalla tilanne vaikuttaa siltä, että suurien polttopuumäärien säilöminen sisällä tuo sisäilmaan mikrobikuormaa, johon herkistyneet voivat reagoida. Sisustuselementtinä niitä ei siis kannata käyttää”, Saukko toteaa.

Jo yksittäisten näytteiden perusteella voidaan huomata, että kodin arkisten tuotteiden mikrobimäärät ovat laboratorioanalyysissa suuria ja lajistokirjo runsasta. Pitäisikö niiden käyttö siis lopettaa?
”Ei pidä”, Saukko toteaa.
”Tavanomainen sisätilojen ympäristö ei koskaan voi olla steriili, ja mikrobeista ei voi–, eikä pidä päästä täysin eroon. Sisäilman tavanomaiset mikrobilähteet ja niistä aiheutuva taustapitoisuus on huomioitu tutkimusten valmistautumisohjeissa ja asumisterveysasetuksen toimenpiderajoissa.”
Rakennuksen toimiva ilmanvaihto ja tavanomainen siivoustaso auttavat siinä, että esimerkiksi polttopuiden mukana sisätiloihin tuodut mikrobit poistuvat asunnosta.