Pohjois-Karjalan museossa lapset muuttuvat pieniksi kuin muurahaiset – Satumetsä-näyttelyssä ei ole digisisältöä, mutta maahisen koti ja karhukeihäitä löytyy

Metsänväkeen kuuluva sinipiika tunnetaan myös nimillä utupaita, hienohelma ja metsän neitonen nopea. Sinipiika auttaa metsän kuningas Tapiota huolehtimaan metsästä ja nukkuu hylätyissä linnunpesissä. Kuva: Lari Lievonen

Hiilinielu, hiilijalanjälki, ilmastonmuutos, hakkuut ja ilmastoahdistus, näillä sanoilla metsä näyttäytyy mediassa tällä hetkellä eniten. Pohjois-Karjalan museon Hilman uudessa Satumetsä-näyttelyssä museokävijä pääsee sukeltamaan pintaa syvemmälle suomalaisen luontosuhteen pyörteisiin.

"Kun näyttelyä alettiin ideoida, mielessä oli näyttely, joka huomioisi erityisesti lapset ja aiheena olisi metsä. Emme halunneet valistaa tai osoitella sormella, vaan muistella entisajan ihmisten luontosuhdetta", kertoo museon intendentti Iiris Heino.

Näyttely alkaa metsänkuninkaiden ja suomalaisten pyhimmän linnun tapaamisella. Täytetty karhu, hirvenpää ja laulujoutsen näyttäytyvät museokävijöille tekokuusten suojista, tunnelmallisessa valaistuksessa.

"Museoväki ajatteli näyttelyä kootessaan, että kuuset suojaisivat täytettyjä eläimiä innokkailta silittelijöiltä. Lapset näkevät toisin, heidän mielestään kuuset ovat hyvä suoja, jonka turvista katsella jännittävän näköisiä eläimiä", kertoo museotyöntekijä Marke Martsola.

Hän pohtii, että metsä kasveineen ja eläimineen ovat ihmiselle juuret, jotka muistuttavat, että olemme osa jotain suurempaa kokonaisuutta.

Satumetsä-näyttely ei kerro vain eläimiin ja ihmisiin liittyvistä tavoista, uskomuksista ja myyteistä, vaan myös kasvit sekä metsän henget on huomioitu. Maahinen, sinipiika ja menninkäinen ovat saaneet jopa elinympäristönsä esittelyyn.

Disneyn piirroshahmoista tutut keijut ovat iloisia kukkaiskeijuja. Näyttelyssä selviää, että monet suomalaisista keijutyypeistä ovat kaukana iloisista kukkaiskeijuista. Esimerkiksi keikkaat asuvat kalmakuusten alla, ovat sekä rujoja että rähjäisiä, lentelevät lepakoilla ja saattavat rähistä pontikkaa hörpittyään.

Kasvit on näyttelyssä huomioitu nimenomaan kansanparannuksen näkökulmasta. Marjat ja niiden terveysvaikutukset on tunnettu jo vuosisatoja. Kun joku maksaa mansikoita, on se entisaikaan tarkoittanut kirjaimellisesti juuri mansikoilla maksamista, sillä ahomansikka on ollut maksuväline.

Tiesitkö muuten, että suomalaisissa metsissä kasvaa yhteensä 37 syötävää marjaa?

Metsästystä ja metsästykseen liittyviä uskomuksia ja esineistöä esitellään myös. Ennen uskottiin, että eläimet ymmärtävät ihmisten puhetta. Niinpä aseille ja metsästykseen liittyville sanoille piti keksiä kiertoilmaisuja, kun oltiin lähdössä metsälle.

Mutta yhä käytössä oleva sanonta: ajaa kuin käärmettä pyssyyn, ei ole mikään kiertoilmaisu. Jos joku oli katsonut metsästäjän asetta pahalla silmällä, oli pyssy korjattava.

"Korjausta varten, yleensä keväällä, kun käärmeet olivat vielä kohmeisia, pyssyn piippuun laitettiin ihan oikeasti käärme ja ammuttiin", kuvailee Martsola.

Satumetsä-näyttely on esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa 12. tammikuuta asti. Museo on auki maanantaista perjantaihin kello 10–17 ja lauantaisin kello 10–15. Näyttely on kaikenikäisille, mutta lapset on huomioitu erityisesti. Hilma sijaitsee Joensuun keskustassa osoitteessa Koskikatu 5.