Kansallisooppera ja Joensuun kaupunginteatteri saivat teattereista suurimmat tuet myytyä pääsylippua kohti

Sekä valtion että kuntien antamat tuet ovat teattereille käytännössä katsoen elinehto. Ilman julkista tukea katsojat joutuisivat maksamaan esittävän taiteen lipuista kolminkertaisen hinnan.

Teattereissa henkilömenot ovat selvästi merkittävin osa koko menorakenteesta, keskimäärin yli 60 prosenttia. Suurimmillaan henkilöstömenot voivat olla jopa yli 80 prosenttia teatterin kaikista menoista.

Valtionosuuden ja kunnan antamin avustusten osuus korostuu etenkin suurissa ja keskisuurissa teattereissa. Viime vuonna valtionosuus ja kunnan avustus muodostivat näiden teattereiden tuloista kaksi kolmannesta, kun omia tuloja oli reilu neljännes.

Pienissä teattereissa puolestaan omien tulojen osuus oli 43 prosenttia. Valtionosuuden ja kunnan avustuksen osuus nousi hieman yli puoleen kaikista tuloista.

Koska teatterit eri puolilla Suomea ovat hyvin erikokoisia, on helpoin verrata julkisia avustuksia jakamalla ne pääsylippujen kesken.

Suurista ja keskisuurista teattereista eniten julkista tukea yhtä pääsylippua kohden saivat Joensuun kaupunginteatteri (133,11 euroa), Hämeenlinnan Teatteri (110,87 euroa), Espoon kaupunginteatteri (98,01 euroa) ja Svenska Teatern (97,31 euroa).

Pienistä teattereista eniten avustusta sai ruotsinkielinen Teater Viirus Helsingistä (85,89 euroa).

Tiedot selviävät Teatterin tiedotus­keskuksen Tinfon julkaisemista Teatteri­tilastoista, joissa ovat mukana teatteri-­ ja orkesterilain piiriin kuuluvat ammattilaisteatterit.

Jos tarkasteluun otetaan mukaan myös ooppera, huomataan, että selvästi suurimman avustuspotin kerää Suomen Kansallisooppera. Yhtä pääsylippua kohden ooppera sai julkisia avustuksia 185,33 euroa.

Kansallisoopperan viestintäjohtaja Liisa Riekki huomauttaa, että julkinen tuki on pysynyt monta vuotta ennallaan, mikä on vaatinut tiukkaa talouskuria.

Sekä oopperassa että baletissa henkilöstökulut ovat suuret, 80 prosenttia. Esityksen toteuttamiseen tarvitaan keskimäärin yli 300 henkilöä, esimerkiksi pelkässä orkesterissa on yli sata muusikkoa. Kansallisoopperan kuoro on myös Suomen ainoa ammattikuoro.

"Näyttämötekniikkaa varten 50–60 ihmistä per esitys. Kyse on muun muassa valoista, äänestä, pukuhuollosta ja kampaamo-maskista huolehtivista henkilöistä. Tekniikkaa on joka päivä työssä kaksi vuoroa: aamuvuoro hoitaa harjoitukset, iltavuoro esityksen", Riekki kertoo.

Helsingissä sijaitseva Kansallisooppera pyrkii tarjoamaan esityksiä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville. Vuonna 2016 aloitettiin suoratoistot, joita katsotaan ympäri Suomea. Viime vuonna suoratoistoilla oli yli 190 000 katselijaa.

Kiertuetoiminta on kallista, mutta sitäkin Kansallisoopperassa harjoitetaan. Tärkeä toimintamuoto on koululaisooppera, jossa paikalliset oppilaat toteuttavat esityksen oopperan ammattilaisten kanssa.

Koulukiertue jatkuu syksyllä, ja muitakin suunnitelmia on.

"Syksyllä toteutuu myös Pikaparantola-oopperan kiertue Turkuun, Ouluun ja Kuopioon, ja Oulussa on samaan aikaan vierailulla myös Kansallisbaletti. Kiertuetoiminta tarvitsee paikallisia sponsoreita, joita varainhankinnassa aktiivisesti jatkuvasti etsitään", Riekki kertoo.

Lue myös:

Koululaisoopperassa yritetään pelastaa kyläkoulu ja kritisoidaan fuskaavia päättäjiä – katso video harjoituksista