Omituisin paikkoihin pissaavalla kissalla ei välttämättä ole virtsatievaivaa. Syynä voi olla lähistöllä vapaana kuljeskeleva, kevätauringon piristämä kolli. Arkistokuva, kuvan kissa ei liity tapaukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää
Juksu-kissaa tutkittiin löyhkäävän riesan takia jopa 1 000 eurolla — syy käytökseen löytyikin pihalta
Kevätaurinko saa kissat liikkeelle. Sisälle merkkaillutta Juksu-kissaa tutkittiin isolla rahalla fyysisten vaivojen varalta, mutta syyt käytökseen löytyivätkin muualta.
Sisälle merkkailevaa kissaa kannattaa aktivoida ja järjestää sille lisää piilo- ja kiipeilypaikkoja, eläinlääkäri Tiiu Järvensivu vinkkaa. Kuvassa Juksu. Kuva: Tuulikki ViiloVaikka ulos katsoessa sitä ei aina uskoisi, kevät on täällä.
Vuodenajan vaihtuminen ei jää eläimiltä huomaamatta.
Kevään odottamattomat vaikutukset koettiin viime vuonna perheessämme, kun maatiaisrotuisen Juksu-kissan käytös muuttui kummalliseksi.
Aiemmin kiltisti vessaansa käyttänyt Juksu pissasi yhtäkkiä outoihin paikkoihin: Kyytiä saivat niin sohvan ja pianon edustat kuin myös isännän puoli sängystä.
Kuten arvata saattaa, löyhkä oli melkoinen.
Koska mitään ongelmia ei ollut aiemmin ollut, ensimmäinen epäily oli virtsavaiva. Ne ovat kissoilla paitsi melko yleisiä, myös hyvin kivuliaita.
Epäilyyn oli aihettakin. Juksulla oli ollut virtsavaivoja vuosi sitten.
Siltä tutkittiin eläinlääkärissä lopulta liki kaikki mahdollinen: Virtsanäytteiden lisäksi katilta otettiin verikokeet ja tehtiin röntgentutkimus.
Leppoisana kissana Juksu antoi tehdä itselleen kaikki toimenpiteet röntgeniä ja ultraäänitutkimusta myöten ilman rauhoitusta.
Virtsavaivaa epäiltäessä sille annettiin myös antibioottikuuri, joka osoittautui Juksulle sopimattomaksi. Kissa meni niin huonoon kuntoon, että kuuri lopetettiin kesken.
Tutkimuksia tehtiin noin 1 000 euron edestä. Siitä ei löydetty mitään vikaa.
Vääriin paikkoihin pissaamista lohdullinen tulos ei kuitenkaan lopettanut.
Pitkin asuntoa merkkaileva Juksu-kissa tutkittiin perusteellisesti, mutta fyysistä vikaa siitä ei löytynyt. Kuva: Tuulikki ViiloJuksu ulkoili tavallisesti aitauksessa ja nyt äitini lisäksi ulkoilutti sitä valjaissa aamuin illoin merkkailun vähentämiseksi.
Mattoja otettiin pois ja sisälle asetettiin feromonihaihdutin. Feromonin on tarkoitus vähentää kissan stressiä.
Ehkä niin, mutta merkkailua se ei lopettanut.
”Toki tapa, millä kissa virtsaa, vaikuttaa.” - Tiiu Järvensivu
Etelä-Savon alueella vaikuttava valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivulla oli tarjota Juksun käytökselle vaihtoehtoinen selitys.
Hän arveli ilmiön liittyvän lähistöllä hiippaileviin kissoihin, joita oli myös tontilla nähty.
Kun tulee kevät ja valon määrä lisääntyy, kissat muuttuvat aktiivisimmiksi, Järvensivu kuvailee.
Ulkoilevat kissat vierailevat siis toisten tonteilla aiempaa herkemmin. Vieraiden kissojen läsnäolo todennäköisesti ahdisti Juksua ja se pyrki rauhoittamaan itseään merkkaamalla omaan reviiriään.
Teoria tuntui osuvan oikeaan. Kun kevät taittui kesäksi, ongelma helpotti ja poistui lopulta kokonaan.
Varmuuden vuoksi kissanvessoja ja kissanhiekkamateriaaleja on yhä asunnossa useita.
Järvensivulla on omaakin kokemusta sisälle merkkailevista kissoista.
Aikuisena kodinvaihtajana hänelle tullut kissa oli ulkoillut koko senastisen elämänsä. ”Sillä oli vahva kaipuu ulos.”
Hän käytti kissaansa valjaissa ulkona päivittäin.
Kissa oli hyvin rohkea ja reviiritietoinen, Järvensivu kuvailee. Jos se havaitsi lähistöllä lajitovereitaan, se maukui ovella ja saattoi merkata verhoja.
Siten se sai vahvistettua omaa hajuaan ympäristössä.
Järvensivun kissalla jouduttiin aloittamaan väliaikaisesti mielialalääkitys ongelman kitkemiseksi.
Kissoille voidaan antaa eläinlääkärin reseptillä esimerkiksi fluoksetiinia, joka toimii useimmilla kissoilla vääriin paikkoihin merkkailuun.
Järvensivun kissalle annostelu joka toinen päivä riitti ja lopulta lääkitys voitiin purkaa kokonaan pois.
Lähtökohtaisesti Järvensivu suosittelee tutkituttamaan sisään merkkailevan kissan, jotta selviäisi, ettei kyse ole esimerkiksi virtsakiteistä, virtsatietulehduksesta tai muusta elimellisestä ongelmasta.
”Toki tapa, millä kissa virtsaa, vaikuttaa. Jos kissa ihan merkkaa, eli virtsatessaan nostaa hännän ja värisyttelee, on aika tyypillistä, ettei kyseessä ole fyysinen ongelma.”
Merkkailussa on kyse kissalle tavallisesta käytöksestä, Järvensivu huomauttaa.
Leikkauskaan ei sitä estä: Niin Juksu kuin Järvensivunkin kissa olivat leikattuja kolleja.
Maalla vapaana liikkuvilla kissoilla ongelmaa ei vastaavassa mittakaavassa ole, sillä ne merkkaavat herkemmin ulos.
Jokaisella, joka antaa kissansa ulkoilla vapaana on kuitenkin vastuu myös siitä, missä oma lemmikki liikkuu, Järvensivu huomauttaa.
Vapaana liikkuva kissa voi aiheuttaa muiden kissojen omistajille suuriakin kuluja.
Järvensivu on kohdannut työssään lähiaikoina muutamiakin kissoja, jotka olivat sairastuneet toksoplasmoosiin. Se voi tarttua myös ihmiseen.
Kissa ei ole helppo lemmikki, hän muistuttaa.
”Jos kissalta kysytään, mielelläänhän se ulkoilisi vapaana ja toteuttaisi luontaisia tarpeitaan, mutta alueen voi rajata ja aidata. Taajamassa kissan ei ole turvallista liikkua muutenkaan ilman valvontaa.”
On myös kissoja, jotka viihtyvät hyvin sisällä, kunhan virikkeitä on riittävästi.
On kissakohtaista, miten paljon lemmikkiä vieraat katit häiritsevät.
Toiset kokevat olonsa heti uhatuiksi, toisia ne eivät tunnu haittaavan lainkaan.
- Osaston luetuimmat
