

Kun korona iski toissa maaliskuussa ja lapset siirtyivät etäkouluun, monessa perheessä piti käytännössä valita, miten työnteko ja lasten koulunkäynti sovitetaan yhteen asuntoon.
Helsinkiläinen Minna Kauria-Kojo ja hänen puolisonsa Tapio Kojo päätyivät siirtymään Minnan kotipaikkaan Mikkelin Suomenniemelle, josta he olivat muutenkin väliin tehneet etätöitä.
”Tiedostin, että kevät tulee ja sen mukana maatilan kevättyöt. Kun yksi mökki oli peruskorjauksessa, lähdimme ihan käytännön syistä koko perhe Suomenniemelle.”
Hän pyörittää sisarusten kanssa maatilayhtymää ja loma- asuntojen vuokrausta. Perhe vuokrasi käytännössä yhtymältä yhden mökin pariskunnan työkäyttöön.
Kauria-Kojo toimii asiantuntijatehtävissä. Niin hänellä kuin miehellä toimistotyöt siirtyivät etäpalaverien maailmaan.
”Kun oli oltu riittävän kauan karanteenissa, lapset menivät isovanhempien luo naapuriin ja viettivät siellä aika paljon aikaa. Elimme kahden perheen symbioosissa.”
Tuolloin Suomenniemellä meni toista kuukautta. Se oli pisin yhtäjaksoinen pätkä, vaikka kesäisin myös ollaan maaseutukodissa pidempiä jaksoja.
”Talvella käyn siellä suurin piirtein joka toinen viikonloppu.”
Usein töitä tulee tehtyä joko perjantaina tai maanantaina tilanteen mukaan.

Perheessä on toki pohdittu muuttoakin.
”Tällä hetkellä syy siihen, ettemme vietä siellä pidempiä aikoja, on lasten koulu. Käytännössä Suomenniemellä etänä käy toinen meistä vanhemmista”, kolmen alakouluikäisen äiti toteaa.
Suomenniemellä kouluun olisi noin kymmenen kilometriä. Enemmän kuin koulua nykytilanteessa ajatellaankin arjen kokonaisuutta.
”Jotta muuttamista voisi kotiseudulle harkita tosissaan, lakkautusuhan alla oleva Suomenniemen kyläkoulu tulisi säilyttää. Parantuvat tietoliikenneyhteydet luovat mahdollisuuksia järjestellä arkea uudelleen, mutta jos lapsiperheille välttämättömät peruspalvelut karkaavat, potentiaali paluumuuttoon kuihtuu olemattomiin.”
Molempien vanhempien työssä on asiakastapaamisia ja lähipalavereita. Ne palaavat kuvioihin koronan hellittäessä.
Lapsilla on liikuntaharrastuksensa ja Minna Kauria-Kojo toimii palloiluharrastustensa lisäksi lasten ja nuorten lentopallovalmentajana.
”Tiedän, kuinka paljon omat vanhempamme käyttivät aikaa siihen, että he kuljettivat harrastuksiin.”
Etelä-Savossa ja naapurissa Savitaipaleella on perheessä harrastettaviin liikuntalajeihin hyvät mahdollisuudet.
”En näe, että lajikirjossa olisi mitään, mikä olisi pääkaupunkiseudulla paremmin. Ainoa on se arjessa matkustamiseen kokonaisuutena käytettävä aika.”
Suomenniemi tarjoaa luontoarvoja, joita ei Helsingissä saa.
”Kun olimme silloin toissa kevättalvella siellä, mikään ei ollut parempaa kuin luistella työpäivän jälkeen järvellä. Nyt käytiin viikonloppuna lasten kanssa sienessä."
Elämä Helsingin keskustassa koostuu vähän eri asioista.
”Molemmilla on paikkansa. Näen, että ainakin niin kauan kuin lapset ovat alakouluikäisiä, mennään tällä hybridimallilla. Katsotaan sitten myöhemmin, tuleeko jossain kohtaa enemmän siirtymistä etätöihin.”

Tietotyöläisenä Minna Kauria- Kojo arvioi, että oma työkin on jatkossa hybridi eli yhdistelmä lähi- ja etätyötä.
”Kaipaan työyhteisöä. Asiakkaat ovat käytännössä pääkaupunkiseudulla, ja tykkään myös tavata heitä kasvotusten. Helsingin kodista se on helpompaa.”
Korona-aika ja työelämän muutos ovat heijastuneet myös perheen vapaa-ajan asuntojen vuokraukseen.
”Korona-aikana viime vuonna huomattiin, että jos vaikka kaksi ihmistä asui pienemmässä asunnossa ja molemmat tekivät töitä, oli tarvetta väljyydelle. Teimme erillisiä, pidempiä vuokrasopimuksia vähän edullisemmalla hinnalla.”
Tänä kesänä ja nyt syksyä kohden vuokraus painottuu jälleen vapaa-ajan käyttöön, mutta myös huippusesongin ulkopuolella majoitutaan pidempiä viikonloppuja.
”Ihmisillä on enemmän monimuotoisuutta siitä, miten tehdä töitä. Voi tulla esimerkiksi jo perjantaiksi mökille ja tehdä sieltä töitä”, Kauria-Kojo kuvaa.
Ylipäätään koronan vaikutus on mökkitarjoajan kannalta myönteinen, kun kotimaan luontoarvot ja nähtävyydet on löydetty uudelleen.

Reilu vuosi sitten Uudenmaan koronasulun aikaan Minna Kauria-Kojoa huoletti hieman, kuinka seudun mobiiliverkko kestää lisääntyneet tarpeet.
"Kieltämättä se vähän jännitti. Kun paljon dataa liikkuu päivittäin samaan aikaan, siihen liittyy epävarmuutta."
Jatkossa epävarmuus vähenee. Entiseen Suomenniemen kuntataajamaan ja sen ympäristön kyliin on meneillään valokuituhanke.
"Ei tarvinnut paljon miettiä, otetaanko se vai ei. Kuitu saadaan kuitenkin sekä kotitalolle että vuokrattaville mökeille."
"Minulle on tärkeää, että työt tulevat hoidettua paikasta riippumatta. Yhteydet eivät saisi olla silloin rajoitteena", Kauria-Kojo tähdentää.
Hanke on tärkeä kulmakunnalla. Se, kuinka moni liittyy, vaikuttaa luonnollisesti hankkeen toteutumiseen.
"Paikalliset ovat vieneet asiaa aktiivisesti eteenpäin. Äitimme Outi Kauria on ollut mukana edistämässä sitä, että hanke ylipäätään toteutuu", Minna kertoo.
Hankkeen ansiosta liittymismaksu on vakio, se on noin 2 000 euroa per liittymä. Liittymien pitäisi olla valmiit vuoden loppuun mennessä.
Uutinen ilmestyi alunperin MT:n jättinumerossa 29. lokakuuta 2021.
Lue myös: