Vihtiläisestä kartanosta löytyi asekätkö ‒ sotilaskiväärit oli kääritty sanomalehteen sisällissodan aikaan

Vihdissä sijaitsevan vuonna 1825 rakennetun Kourlan kartanon päärakennuksen restauroinnissa yläkerran yläpohjan purujen seasta löytyi sanomalehtiin käärittyinä kolme hyväkuntoista sotilaskivääriä.

Kääreinä oli neljä Työmies- ja Tiedonantaja-lehteä, jotka oli päivätty ajanjaksolle 27.2.–2.3.1918 eli sisällissodan keskelle, tiedottaa Oulun yliopisto.

Kätköpaikka toimi kartanon työväen asuintiloina ja sanomalehtiä lukivat punaisten kannattajat, kerrotaan tiedotteessa.

Oulun yliopiston tutkijat ovat tehneet asekätköstä löytöpaikkaselvityksen. Yliopistotutkija, dosentti Juho-Antti Junnon mukaan kaikki kolme kivääriä ovat edelleen toimintakuntoisia.

Yksi kivääreistä oli Japanin armeijalta Venäjälle päätynyt Arisaka, yksi venäläisten Yhdysvalloista tilaama Winchester ja yksi Itävalta-Unkarissa valmistettu Mannlicher. Aseiden aiempi omistaja ei käynyt aseista selville.

”Samoja kivääreitä oli sodan aikana käytössä sekä valkoisten että punaisten puolella, eivätkä esimerkiksi aseiden merkinnät viitanneet millään tavalla niiden kätkijään”, Junno kertoo.

Sisällissodassa ei aseiden kätkemisen aikaan koettu ratkaisevia hetkiä.

Asekätkön kiinnostavuutta lisää sen kätköpaikan liittyminen sisällissodan alkuvaiheiden tapahtumiin. Kartanon sisällissodan aikainen omistaja Eljas af Hällström oli sodan ensimmäisiä uhreja.

Punaisten partio surmasi hänet kartanossa heti sodan alkupäivinä tammikuun lopussa 1918.

Tutkimuksen perusteella kätkön aseet eivät kuitenkaan liity kyseiseen surmaan, sillä surma-ase oli ilmeisesti pistooli.

”Kartano oli sodan aikana punaisten tarkan kontrollin alla. On hyvin epätodennäköistä, että omistajaperhe olisi uskaltanut tehdä asekätköä kartanonherran saatua surmansa ja punaisten partioiden etsiessä tuliaseita valkoisten hallusta”, Junno sanoo.

Vaikka Kourlan asekätkö on sisällissodan tapahtumien kannalta melko merkityksetön, kartanonherran murha vain kuukautta aiemmin asettaa Kourlan kartanon erityislaatuiseen asemaan sisällissodan kannalta.

Piilossa pysynyt asekätkö tarjoaa aikaikkunan sodan tunnelmiin ja lopputulokseen. Sodan kestosta eikä lopputuloksesta ollut tuolloin parempaa tietoa, ihmiset joutuivat toimimaan vaistojensa varassa kahteen eri suuntaan vetävän propagandan välissä.

Kourlan kartanon noin 600 neliömetrin kokoinen päärakennus Vihdissä on rakennettu 1825 ja on nykyisin yrityskäytössä.

Aseille on haettu muistoaseluvat, ja niitä ei säilytetä kartanossa.