Digiosaamisen erot kasvavat väestöryhmien välillä - joka neljäs vaarassa syrjäytyä

Internetin ulkopuolelle jääneiden mahdollisuudet saada yhteiskunnan palveluita ovat heikentyneet selvästi. Köyhät, vammaiset, vähän koulutetut ja iäkkäät jäävät helposti digitalisaatiosta osattomiksi. Jos sähköiset palvelut yleistyvät nykyiseen tahtiin, tällaisessa syrjäytymisvaarassa on yli neljäsosa suomalaisista, ilmenee Talous ja yhteiskunta -lehden taannoisesta artikkelista.

Digiosaamisen erot myös kasvavat vauhdilla väestöryhmien välillä, sanoo STT:lle Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen, yksi artikkelin kirjoittajista.

Räsänen pelkää, että osa väestöstä digisyrjäytyy. Digisyrjäytynyt on ihminen, joka ei osaa käyttää aikaa ja rahaa säästäviä digitaalisia sovelluksia tai asioida sähköisesti.

Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaista internetin käyttäjiä on 74 prosenttia ja yli 75-vuotiaista vain 31 prosenttia.

Seuraavaksi palveluita alkaa siirtyä älypuhelinsovelluksiin. Mobiilimaksaminen yleistyy, ja alennuksia sekä kanta-asiakasohjelmia on jo tarjolla älypuhelimeen.

Digisyrjäytymisen ydin on näissä kaupallisissa palveluissa, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan julkiset palvelut hoituvat jatkossakin myös paperilla ja puhelimella, koska niiden on lain mukaan hoiduttava. Sähköinen palvelu tarjotaan yleensä myös perinteisenä, mutta silloin palvelu maksaa, ja se on hankalasti saatavilla.

Ikääntyvien lisäksi maahanmuuttajien ja vammaisväestön teknologiavalmiudet huolestuttavat professori Räsästä. Tilastokeskuksen mukaan käytännössä lähes kaikki alle 44-vuotiaat käyttävät internetiä. Silti erityisesti diginatiiveiksi kutsuttujen nuorimpien ikäluokkien netinkäyttö voi olla yksipuolista.

Sähköisestä asioinnista vieraantuminen syventää syrjäytymiskierrettä. Vaikka nuoret hallitsevat ihmissuhteiden hoitamisen sähköisesti, tiedonhaku ja sähköinen viranomaisasiointi eivät välttämättä suju.