Biokeräys tai komposti tulee pakolliseksi monille pientaloille – laissa on valuvika, joka ei anna ikäihmiselle armoa

Muutaman kuukauden päästä eli tarkalleen heinäkuun 19. päivänä yli 10 000 asukkaan taajamissa omakotitalot ja 1–4 asunnon rivitalot joutuvat pakollisiin biojätetalkoisiin.

Kunta voi myös määrätä biojätekeräyksestä pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueella, joten oman kunnan käytäntö on hyvä selvittää.

Uudesta asiasta ei ole kyse, sillä esimerkiksi Jyväskylässä pientalojen on pitänyt lajitella biojätteet jo vuodesta 1996. Nyt kuitenkin keräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä nousee tuntuvasti lain voimalla.

Vaihtoehtoina yli 10 000 asukkaan taajamissa on siis joko määräysten mukainen komposti tai sitten kunnallinen biojätekeräys. Molemmista tulee lisäkuluja. Kunnallinen keräys hinnoitellaan sen mukaan, kuinka ison astian ja tyhjennysvälin tarvitsee. Kompostin taas pitää olla lämpöeristetty ja tiivis, jotta jyrsijät eivät pääse sinne.

Jäteasiainpäällikkö Christine Perjala Uudenmaan jätelautakunnasta kertoo, että erilliskeräysvelvoite on lisännyt huomattavasti komposti-ilmoituksia, jotka tulivat pakolliseksi Uudellamaalla jo syyskuussa 2022.

Jäteasetuksen mukaan ilmoituksen joutuvat tekemään kaikki vakituiset- ja vapaa-ajanasunnot, jotka kompostoivat. Lehtikompostoreja määräys ei koske.

Ilmoitusvelvollisuus työllistää viranomaisia paljon, sillä pienetkin puutteet ilmoituksessa vaativat yhteydenoton. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteelliset tiedot kompostin koosta ja eristävyydestä. Kaikki eivät näitä ehkä edes tiedä.

Biojätekeräys pakollisuus aiheuttaa myös pulmallisia rajatapauksia. Miten on perusteltua, että esimerkiksi kunnan ruokahuollon varassa olevalla ikäihmisellä pitää olla komposti tai biojätekeräys? Hänelle tulee jätettä vähän, eikä hän suoriutuisi kompostin hoidosta.

”Tämä on iso epäkohta. Olemme olleet asiasta yhteydessä ministeriöön ja keskustelleet joustoista. Se kuitenkin kaatuu siihen, että on hankala todentaa, milloin kiinteistöllä ei oikeasti tule jätettä”, toteaa Perjala.

Hän lisää, että pahimmassa tapauksessa jätehuolto käy kahdesti tai kerran kuukaudessa katsomassa tyhjän biokeräysastian.

Ensi kesänä esimerkiksi Itä- ja Länsi- Uudellamaalla jätehuoltoviranomainen tekee kompostointitarkastuksia pistokokeina niillä keskustaajama-alueilla, joita koskee biojätteen erilliskeräysvelvoite eli Lohjan keskustassa, Vihdin Nummelassa ja Porvoon keskustassa.

Tarkoituksena on katsoa, onko kiinteistöllä asiallisesti hoidettu komposti.

Sanktiona ei ole sakkoja vaan lähinnä neuvontaa.

”Meidän alueellamme on tarkoituksena käydä 200 kohteessa jokaisessa keskustaajamassa, jota koskee biojätteen erilliskeräysvelvoite.”

Ennen käyntiä viranomainen on yhteydessä ja kertoo tulostaan. Sitten tehdään paikan päällä pöytäkirja. Jos huomautettavaa on, asukasta pitää kuulla.

Perjalan mukaan kertaakaan ei ole suhtauduttu kielteisesti, mikä on yllättänyt.

”Päinvastoin, sillä asukkaat esittelevät kompostejaan ylpeydellä. Samalla huomaa ihmisten yksinäisyyden, sillä monet ovat vailla puhekaveria ja siksikin vierailut tahtovat venyä.”