Moni tietokirjailija joutuu rahoittamaan teoksensa muilla töitä, selviää Tietokirjailijat ry:n jäsentutkimuksesta – oppikirjailijoiden osuus myös vähentynyt
Kolmannes tietokirjailijoista joutui kirjoittamaan teoksensa ilman apurahaa, tuore jäsenselvitys valaisee.
Iso osa maassamme julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Kuva: Jaana KankaanpääKolmasosa tietokirjailijoista sai apurahoitusta viimeisimmän tietokirjansa kirjoittamiseen, ilmenee Suomen tietokirjailijat ry:n tekemästä jäsentutkimuksesta. Vastaavasti ilman mitään rahoitusta tietoteokselle joutui kirjoittamaan kolmannes tietokirjailijoista.
”Moni tietokirjailija joutuu rahoittamaan tietokirjoittamisen muilla töillä. Jos pidempiä apurahoja olisi saatavilla tietokirjailijoille, niin päätoimisten tietokirjailijoiden määrä olisi huomattavasti suurempi”, toteaa Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtaja Timo Tossavainen tiedotteessa.
Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta. Tietokirjailijoille ei ole tarjolla silti valtion pitkiä apurahoja, Tossavainen huomauttaa.
Uutena ilmiönä tutkimus paljasti oppikirjailijoiden osuuden pienentyneen jäsenistöstä. Vuoden 2013 kyselystä oppikirjailijoiden osuus on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä, 29 prosentista 19 prosenttiin.
”Kuntien säästötoimet ja toisen asteen maksuttomuus saattavat näkyä kustannetun oppimateriaalin käytön vähenemisenä. Se heikentää ammattimaisten oppikirjailijoiden työskentelyedellytyksiä”, arvioi Tossavainen.
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tietokirjailijat ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja ja iso osa asuu pääkaupunkiseudulla. Naisia ja miehiä tietokirjailijoista on suunnilleen yhtä paljon.
Suomen tietokirjailijat ry teetti jäsentutkimuksen keväällä 2023 yhdistyksen jäsenille. Vastauksia tuli 993, ja vastausaste oli 31 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
