Energiaremontin uhka leijuu kesämökkien ja kakkosasuntojen yllä ‒ ”Yritämme saada muutettua direktiiviä”
Kaavailtu energiatehokkuusdirektiivi ei koskisi kylmillään pidettäviä mökkejä, mutta mahdollisesti ympäri vuoden lämmitettyjä kakkosasuntoja.Tilaajalle
Direktiiviesitys vaikuttaa tällä hetkellä koskevan lämmitettäviä mökkejä, joita käytetään yli neljä kuukautta vuodessa. Kuva: Rami MarjamäkiSuomalaisilla on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Kylmillään pidettäviä mökkejä EU:n ehdottama energiatehokkuusdirektiivin uudistus ei koskisi, mutta toistaiseksi ei tiedetä, koskisiko se ympäri vuoden lämmitettyjä vapaa-ajan asuntoja.
”Siitä ei ole selvyyttä. Yritämme saada muutettua direktiiviä niin, ettei se koskisi lämmitettyjä kesämökkejä”, ympäristöneuvos Maarit Haakana sanoo.
Varsinkin koronapandemian jälkeen ihmisillä on paljon kakkosasuntoja, joissa vietetään aikaa ympäri vuoden. Ilmiö tuo uuden ongelman remontoitavien kohteiden määrittelyyn.
”Direktiiviesitys vaikuttaa tällä hetkellä koskevan lämmitettäviä mökkejä, joita käytetään yli neljä kuukautta vuodessa.”
Haakanan mukaan on aina ongelmallista, kun säännöksiä ulotetaan olemassa olevaan rakennuskantaan.
”Helpompaa se on uudisrakentamisen kohdalla, ja silloin kun rakennuksia päätetään korjata.”
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kiristämisaie on Haakanan mukaan ollut pulmallinen aika monelle muullekin maalle, vaikka kaikkien mielestä itse tavoite on kannatettava.
Kunnianhimoisista tavoitteista väännetään seuraavaksi EU:ssa
EU:n komissio ehdottaa energiatehokkuusdirektiivin uudistamista kaikentyyppisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
Uudistuksella vähennettäisiin ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä.
Toteutuessaan esitys velvoittaisi jäsenmaita korjauttamaan ensi vaiheessa rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia.
Tämä tapahtuisi lämpöeristystä parantamalla ja muuttamalla lämmitysjärjestelmä mahdollisimman vähäpäästöiseksi.
Kaikista asuinrakennuksista huonoimpaan energialuokkaan G kuuluvat talot pitää esityksen mukaan saada nostettua luokkaan F vuoteen 2030 mennessä ja F-luokka E:hen vuoteen 2033 mennessä.
Muita kuin asuinrakennuksia vaatimus koskisi kolme vuotta aiemmin eli G-luokan osalta vuoden 2027 alkuun mennessä.
Kaikkiaan korjaukset koskisivat VTT:n arvion mukaan 35:ttä prosenttia Suomen rakennuskannasta.
Ensi vaiheessa uusittaisiin energiatehokkuusluokitus vuoden 2025 loppuun mennessä, joten korjausvaatimuksen vähimmäistasot olisivat uuden luokituksen mukaisia.
Suomen eduskunta on antanut esityksestä lausuntonsa maaliskuussa. Eduskunta pitää tavoitetta hyvänä, mutta vaatii direktiiviin lievennyksiä.
Komission ehdotusta käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Neuvottelut voivat kestää jopa kaksi vuotta.
Lue myös:
Mökillä on hyvä olla – myös korona-ajan jälkeen
- Osaston luetuimmat
