Sipulimallinen nuppi on säilynyt suositumpana vuosikymmenestä toiseen. Kuva: Petteri Kivimäki
Suomessa on enää yksi lipputankotehdas, jonka tuotannosta suuri osa menee vientiin – ”Valitettavan harvaan omakotitaloon hankitaan lipputanko”
Ypäjäläinen Plastiset Oy on Suomen ainoa lipputankovalmistaja. Navetassa aloittanut yritys valmistaa lujitemuovista tankoja lähes 50 vuoden kokemuksella. Puolet liikevaihdosta tulee aurauskepeistä.TilaajalleYpäjä
Tommi Sirén on työskennellyt lipputankojen parissa lapsesta asti. Nämä tangot odottavat enää viimeistelyä. Yritys kuljettaa tangot asiakkaille kaikkialle Suomeen. Kuva: Petteri KivimäkiKevät tekee tuloaan ja lipputankotehtaalla pukkaa kiirettä. Lipputankojen sesonkiaika alkaa, kun kevät tulee, maa sulaa ja nurmikko alkaa vihertää.
”Keväisin moni isäntä soittaa, että nyt pitäisi saada kiireesti lipputanko pihalle lapsen ylioppilasjuhliin tai valmistujaisiin. Myös juhannusta ennen on piikki ja syksyllä kysyntä lisääntyy, kun uusia rakennuksia valmistuu”, Plastiset Oy:n toimitusjohtaja Tommi Sirén kertoo.
Ennen lipputanko kuului lähestulkoon jokaisen omakotitalon pihamaalle, mutta uusiin omakotitaloihin ei lipputankoja enää useinkaan hankita.
Plastiset Oy:n suurimman asiakaskunnan muodostavat julkiset rakennukset, kauppakeskukset, koulut ja teollisuuslaitokset. Suomen liityttyä Natoon Puolustusvoimat tilasi suuren määrän lipputankoja Naton lipuille.
”Valitettavan harvoihin omakotitaloihin hankitaan enää lipputanko.”
”Valitettavan harvoihin omakotitaloihin hankitaan enää lipputanko. Nykyisin tankoja menee enemmän kesämökeille. Tosin siellä käytetään enemmän isännän viiriä ja Suomen lipulla liputetaan lähinnä juhannuksena”, Sirén toteaa.
Sirén päätyi alalle perintönä. Hänen isänsä alkoi valmistaa lipputankoja vuonna 1976.
”En tiedä, mistä isän innostus lähti liikkeelle. Meidän perheen kesämökin naapurissa oli tyhjä navetta ja siellä hän alkoi valmistaa lasikuituisia lipputankoja. Tankojen muoto on pysynyt samanlaisena alusta lähtien.”
Sirén opiskeli rakennusinsinööriksi, mutta hän ehti työskennellä vastaavana mestarina vain kuukauden verran, ennen kuin isä sai puhuttua hänet palaamaan lipputankojen pariin.
”Tämä taitaa olla minulle elämäntapa. En ole tehnyt mitään muuta. Pyöräilin 13-vuotiaana kesätöihin isän yritykseen. Tein kuormia ja lähetin niitä maailmalle.”
Nykyinen perheyhtiö perustettiin 25 vuotta sitten. Plastiset Oy työllistää kymmenen henkeä, ja myy noin 5 000 lipputankoa vuodessa, jälleenmyyjien kautta.
Vientiin menee 60 prosenttia tuotannosta. Yritys ei ole pelkästään salkojen varassa, sillä puolet liikevaihdosta tulee aurauskepeistä.
”Kun lipputankoja myydään loppukesään asti, niin aurauskeppien kysyntä alkaa vasta silloin. Keppejä myydään noin miljoona kappaletta vuodessa.”
Lipputangot valmistetaan käsityönä hartsista ja erilaisista lasikuiduista. Tanko saa muotonsa kuivuessaan muotin sisällä. Kuva: Petteri KivimäkiLipputanko tehdään edelleen käsityönä. Sirénin mukaan sarjat ovat niin pieniä, ettei valmistuksen koneellistaminen ja automatisointi olisi kannattavaa.
Myydyin malli on 9 metrin lipputanko, joka sopii parhaiten yksikerroksisen rakennuksen pihaan. Nyrkkisääntönä on, että tangon pituus on puolitoista kertaa harjan korkeus. Lipputankoa ei kannata asentaa suin päin.
”Jos pihamaalla on istutuksia, kannattaa miettiä, että millaista siellä on 15–20 vuoden kuluttua. Ovatko puut kasvaneet liian lähellä lipputankoa? Aika usein käy niin, että puu kasvaa niin isoksi, että viiri tarttuu sen oksiin. Sitten tankoa siirretään, koska komeaa puuta ei hennota kaataa.”
Lujitemuovista tehty lipputanko kestää sukupolvelta toiselle. Tiedossa on, että Sirénin isän valmistamista lipputangoista kaksi ensimmäistä on edelleen käytössä Ypäjällä ja Tampereella.
Valmiita tankoja odottamassa lähetystä. Plastiset Oy:n suurimman asiakaskunnan muodostavat julkiset rakennukset, kauppakeskukset, koulut ja teollisuuslaitokset. Kuva: Petteri KivimäkiViisitoista vuotta sitten Suomessa oli kolme lipputankovalmistajaa, mutta nyt Plastiset on ainoa. Lähimmät kilpailijat löytyvät Ruotsista ja Virosta.
Lipputanko on säilynyt hyvin samanlaisena vuosikymmenet. Myös hopeanvärinen sipulimuotoinen nuppi on säilyttänyt asemansa, vaikka muitakin vaihtoehtoja löytyisi. Nuppi valmistetaan kevyestä muovista.
”Joskus 70-luvun alkupuolella valmistettiin alumiinisia painosorvattuja lipputangonnuppeja. Ne painoivat paljon ja olisivat varmasti tehneet kipeää osuessaan päähän”, Sirén naurahtaa.
- Osaston luetuimmat
