Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden hoitovelkaa maksetaan korona-ajan jälkeen vuosia – toisaalta osa on hyötynyt etäopinnoista
Metsätieteitä opiskelevalle Markus Hildenille etäopiskelu on sopinut. Sosiaaliset kontaktit olivat olemassa jo ennen opiskelun aloittamista työpaikalta ja ystäväpiiristä. Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita: moni opiskelija ei katso kuuluvansa mihinkään opiskelijayhteisöön ja kokee itsensä yksinäiseksi.Tilaajalle
Markus Hildenin fokus on opinnoissa, ei niinkään opiskelijaelämässä. Siksi etäopinnoista on ollut lähinnä hyötyä. Kuva: Annika HaapanenMarkus Hilden aloitti metsätieteiden opiskelun Helsingin yliopistossa toissa vuonna. Opintoja on takana nyt puolitoista vuotta, pääosin etänä.
Hildenille se on sopinut. Hän on hyötynyt etäopintojen tuomasta joustavuudesta.
"Olen aiemmalta koulutukseltani tradenomi ja olen työskennellyt viestintä- ja markkinointialalla 15 vuoden ajan."
Hilden jäi viime vuonna opintovapaalle työstään. Siinä vaiheessa vasta iski korona-ajan opiskelun karuus.
"Ei ollut enää työyhteisöä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Se oli rankkaa aikaa."
Onnekseen Hilden sai käydä tekemässä koulutöitään työpaikallaan viikoittain. Tilanne oli parempi, kuin niillä joilla ei ole Helsingissä sosiaalisia verkostoja, Hilden pohtii.
Metsätieteiden opiskeluun kuuluu vahvasti kenttäkurssit. Niitä on yliopistolla järjestetty lähiopintoina.
Vasta viime vuoden kesällä Hilden pääsi verkostoitumaan kurssikavereidensa kanssa kunnolla, kun ryhmä kävi 9 viikkoa kestävän kenttäkurssin Hyytiälässä Juupajoella.
"Se oli positiivinen kokemus. Otimme ryhmänä ilolla vastaan sen, että pystyimme tekemään käytännön asioita luonnossa ja ryhmäytymään. Koronasta huolimatta kurssi järjestettiin täysimittaisena", Hilden iloitsee.
Hän myöntää olevansa etuoikeutettu. Monilla muilla opintosuunnilla lähiopetus on ollut vähäisempää.
"En kaipaa opiskelijaelämää. Kenttäkurssilla kaikenhenkiset ihmiset pystyivät tutustumaan toisiinsa eli perinteinen opiskelijaelämään kuuluva juhlinta ei ollut siellä ainoa tapa viettää aikaa muiden kanssa. Monilla ei ole ollut sitä mahdollisuutta ollenkaan."
Hilden toivoo, että hybridiopetus, jossa opiskelijan on mahdollista osallistua luennoille etänä, jatkuu. Se mahdollistaa työskentelyn opintojen ohella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) korkeakouluopiskelijoille tekemästä terveystutkimuksesta selviää, että masennus- ja ahdistuneisuusoireilu on lisääntynyt opiskelijoilla dramaattisesti. Vuonna 2016 psyykkistä kuormittuneisuutta koki noin kolmasosa kyselyyn vastanneista, kun vuoden 2021 tutkimuksessa sitä koki 56,2 prosenttia vastaajista.
”Kliinisesti merkittävää psyykkistä oireilua on korkeakouluopiskelijoilla enemmän kuin saman ikäisessä väestössä”, sanoo ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen.
”Korkeakouluopiskelijat ovat väestönosa, jotka ovat joutuneet erityisen suurelle koetukselle pandemian aikana.”
Se näkyy YHTS:n mielenterveyspalveluiden kysynnässä.
Vuonna 2019 tuhatta opiskelijaa kohden 23 opiskelijaa hakeutui YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin. Vuonna 2021 vastaava luku oli 44,7. Luku ilmoitetaan tuhatta opiskelijaa kohden, koska ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät YTHS:n piiriin vuoden 2021 alussa.
Jo kolme vuosikurssia on ehtinyt aloittaa pandemian aikana. Moni opiskelija ei katso kuuluvansa mihinkään opiskelijayhteisöön ja kokee itsensä yksinäiseksi, sanoo Väyrynen.
”Yksinäisyyden kokemus lisää stressiä ja vaikuttaa opiskelukykyyn. Opiskeluporukan tuki auttaa, vaikka olisi henkisesti huonommassa kunnossa. Osa opiskelijoista ei ole välttämättä tavannut opiskelukavereitaan ollenkaan.”
Toisaalta osa on hyötynyt tilanteesta.
”On pieni porukka, joka on voinut edistää opintojaan nopeammin. Etäopintoja on voinut tehdä oman aikataulun mukaan joustavasti. Ihmiset ovat eri tavalla orientoituneita opintoihin”, Väyrynen huomauttaa.
Samanaikaisesti korkeakoulujen todistusvalintaa on lisätty. Se tarkoittaa Väyrysen mukaan sitä, että korkeakoulussa aloittaa yhä nuorempia opiskelijoita.
”Nuorempana ei välttämättä ole vielä kunnolla valmiuksia itsenäiseen elämään ja itseohjautuvuuteen opinnoissa.”
Opetuksen toteuttamistavan ja opiskelijatapahtumien peruuntumisen lisäksi monet opiskelijaruokalat sulkivat ovensa.
”Se on saattanut vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden ravitsemustilanteeseen, kun on ollut heikommat mahdollisuudet syödä monipuolista ruokaa opiskelijaravintoloiden edullisia ateriahintoja hyödyntäen.”
Korona-aikana kertynyttä opiskelijoiden mielenterveyden hoitovelkaa hoidetaan Väyrysen mukaan pois vielä vuosia.
”Taustalla on 20 vuotta jatkunut palvelukysynnän kasvu”, Väyrynen muistuttaa.
Hän kannustaa osallistumaan opiskelijatapahtumiin, kun ne taas mahdollistuvat.
”Toivottavasti etänä olleet opiskelijat pääsevät loppuopintojensa aikana kokemaan enemmän opiskelijaelämään kuuluvia asioita. Opiskeluaika kannattaa käyttää sosiaaliseen kanssakäymiseen ja verkostoitumiseen.”
Henkinen hyvinvointi lähtee perusasioista.
”Kannattaa ylläpitää säännöllistä vuorokausirytmiä, unta, syödä terveellisesti, liikkua ja nähdä kavereita. Jos opinnoissa on vaikeuksia, niistä kannattaa olla rohkeasti yhteydessä kouluun”, Väyrynen neuvoo.
Lue lisää:
"Raskainta etäopinnoissa on ollut rajoituksiin liittyvä epävarmuus"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
