Pentuna Matikainen hakeutui ihmisen lähelle. Nykyisin se välttää ihmistä ja tarkkailee mieluummin tilannetta sivusta.
Ilveksenpentu nousi auton kyytiin Sotkamossa – katso videolta, miten urosilves viettää nyt eläkepäiviään: ”Se käyttäytyi kuin kotikissa”
Äärimmäisen rohkea ilveksenpentu lyöttäytyi lenkkeilijän seuraan vuonna 2007 Sotkamossa. Nyt se viettää eläkepäiviään Ähtärin eläinpuistossa.Tilaajalle
Täpläkuvioinniltaan Matikainen edustaa kissailvestä. Runsaasti pilkullisin ilves on yleisin ulkomuoto maamme ainolla luonnonvaraisella kissaeläimellä.Urosilves Matikaisen elämän alku oli poikkeuksellinen. Tupsukorvan löysi sotkamolainen lenkkeilijä syyskuussa vuonna 2007.
”Ilveksen pentu käyttäytyi kuin kotikissa. Lenkkeilijä oli mennyt autoonsa, mutta ilves seurasi häntä ja hyppäsi auton kyytiin. Lenkkeilijä soitti autosta meille”, kertoo intendentti Marko Haapakoski Ähtärin eläinpuistosta.
Viranomaisten kautta ilves tuotiin Ähtärin eläinpuistoon. Ilveksen arveltiin olevan saman kevään pentu.
Haapakoski uskoo, että joku oli ottanut hoiviinsa orvon pennun. Ihminen oli sitten hylännyt ilveksen.
”Kissapeto ei tavallisesti olisi utelias ja hakeutuisi ihmisen läheisyyteen. Talvella tupsukorva saattaa hakeutua ruuan perässä pihalle, mutta nälkäisenäkin se välttää ihmistä.”
Vaarallinen ilves ei ole ihmiselle, mutta koti- ja tuotantoeläinten kimppuun se voi hyökätä. Muutaman kerran ilves on käynyt ihmisen kimppuun tilanteessa, jossa se on ollut saalistamassa lemmikkiä, ja ihminen on tullut väliin. Mitään vakavia seurauksia näistä ei kuitenkaan ole koitunut.
”Ainoa tilanne, jossa se saattaisi olla vaarallinen olisi tilanne, jossa se on jollain tavalla ahdistettuna tilanteeseen, josta se ei pääse pakoon.”
Käyttäytymiseltään töpöhäntä muistuttaa kissaa. Luonne on itsepäinen. Ilves kehrää, sähisee uhkaavassa tilanteessa sekä viestii mielentilaansa lyhyellä hännällään ja korvillaan. Saalistaessaan se ensin vaanii, sitten loikkaa kohteensa kimppuun.
Kun osa kissoista menee sekaisin kissanminttua nuuhkiessaan, ilves pitää monenlaisista tuoksuista. Matikainen tykkää haistella kanelia ja hajuvesiä. Kanelissa se jopa kieriskelee. Myös ihmisen tuoksu on mieluinen.
Miten ilves poikkeaa kissasta? Haapakoski ei keksi muuta seikkaa kuin suuremman koon ja painon. Matikaisen painoksi hän veikkaa 15 kiloa.
Ilves liikkuu aamu- ja iltahämärän aikaan. Luonnossa ihminen kohtaa sen harvoin, mutta todennäköisimmin siihen saattaisi törmätä keväällä kiima-aikaan.Elinvuosia Matikaisella on jäljellä muutamia, Haapakoski veikkaa. Tarhassa se elää pidempään kuin luonnossa eläinlääkinnän ansiosta, noin 20-vuotiaaksi. Luonnossa elinikä on vajaat 15 vuotta.
Eläintenhoitaja käy ruokkimassa ilveksen tarhassa. Tämä johtuu kahdesta syystä: ilves saa virikkeitä ihmisen tuoksusta ja toiseksi, tarhaa pitää siivota.
Matikainen syö päivässä 1,5–2 kiloa lihaa. Riistaliha kuuluu suosikkeihin.
”Jäistä lihaa se ei kykene syömään. Esimerkiksi ahmalla on valtavan voimakkaat leuat, ilveksellä ei. Se tarvitsee pehmeämpää ruokaa.”
Katso video kanelin tuoksusta nauttivasta ilveksestä osoitteessa MT.fi.
Tämä juttu on osa Maaseudun Tulevaisuuden Tilaajan toive- sarjaa, jossa käsitellään lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
