Harva pääsee kohtaamaan ilveksen luonnossa, riistakameran kuvaan tupsukorva päätyy useammin

Vaikka ilves voi elää myös asutusten liepeillä, sitä onnistuu näkemään luonnossa vain harva. Syynä tähän on se, että ilves liikkuu yleensä öisin tai hämärän turvin. Riistakameroiden kuviin ilves tallentuu useammin.

Tyypillisesti riistakameraankin tallentuu ilveksiä vain iltahämärässä tai yöaikaan. Kuvassa kaksi ilvestä marssii kolmannen ilveksen jälkiä pitkin Pirkanmaalaisella tiellä. Kuva: Riistakamera

Komea ilves tallentui riistakameran kuvaan keskellä päivää Kuorevedellä sijaitsevalla Päivölän tilalla viime syksynä. Tuuriakin kuvan kanssa oli, sillä kamera oli ehditty viedä paikalle vain puolta tuntia ennen ilveksen saapumista.

Ilves on arka eläin, ja kotieläinten kimppuun hyökkäämisiä kirjataan harvakseltaan valtakunnallisesti. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esimerkiksi lammastaloutta harjoittaviin tiloihin.

Rannikko-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa Lappia ilvesten määrä on viime aikoina selvästi kasvanut. Vain Etelä-Hämeessä määrä on Luonnonvarakeskuksen mukaan vähentynyt.

Suurpetojen eli karhun, suden, ilveksen ja ahman kanta-arviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään kirjattuihin havaintoihin. Havaintoja voivat kirjata vain Suomen riistakeskuksen nimeämät suurpetoyhdyshenkilöt, mutta niistä voi ilmoittaa kuka tahansa. Ilveskannan arvioinnin kannalta erityisesti pentuehavainnot ovat tärkeitä. Elävän yksilön lisäksi havainto voi olla tassun jälki tai riistakamerakuva.