Oikein tekeminen tekee hyvää myös meille aikuisille

Tein juuri hevoseni kanssa luopumisharjoitusta. Harjoituksen ideana on saada hevonen ymmärtämään, että palkinto tulee luopumisesta, ei kerjäämisestä, ryntäämisestä tai muusta ei-toivotusta käytöksestä. Näin annetaan hevoselle mahdollisuus toimia oikein. Olen ilahtunut siitä, että hevosmaailmaan on myös tullut paljon hevosten kouluttamista positiivisella vahvistamisella. Luopumisharjoituskin on monille koirien kanssa toimiville hyvin tuttu.

Jäin miettimään eläinmaailman oppeja ja opetustapoja. Ajatuksesta, jossa kiellon sijaan tai lisäksi annamme mahdollisuuden toimia oikein, tulee väistämättä mieleen myös juuri taas koulupolkunsa aloittaneet koululaiset. Kunpa jokainen lapsi saisi tiedon ja mahdollisuuden toimia ja tehdä oikein sekä siten myös tulla kehutuksi ja saada positiivista kannustusta.

Oikein tekeminen tekee hyvää myös meille aikuisille. Vanha sanonta siitä, miten joka päivä tulisi tehdä ainakin yksi hyvä teko, on hyvä muistutus myös siitä näkökulmasta, että hyvän tekeminen tekee hyvää myös tekijälle, eikä ainoastaan kohteelle. ”Paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa muita”. Hyvän tekeminen lisää tutkimustenkin mukaan terveyttä ja epäitsekkyys lisää hyvinvointia. Toisaalta oikein tekeminen ja hyvän tekeminen eivät välttämättä ole samoja asioita.

Oikein tekeminen vaatii ymmärrystä siitä, mikä on oikein. Hevoselle tai koiralle oikein tekemistä tarkastellaan ihmisen asettamasta näkökulmasta, mutta ihmisen pitää pohdiskella nämä eettiset kysymykset itse.

Lopulta omat arvot luovat pohjan sille, mikä on oikein. Oman arvopohjan mukainen elämä – ja siten oikein tekeminen – lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Siksi sitä kannattaa pohtia. Jos esimerkiksi perhe on keskeisellä sijalla omassa arvokartassa mutta sille jää arjessa vain hyvin vähän aikaa, ovat arvot ja ajankäyttö ristiriidassa. Silloin on ehkä hyvä alkaa miettiä luopumisharjoitusta. Tai kääntäen: hyvän lisäämisharjoitusta.

Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat seurakuntapastori Salla Autere, vankilapastori Miika Hynninen, emerituspiispa Kaarlo Kalliala, kirjailija Minna Kettunen ja kirkollisen työn koordinaattori Anni Takko.