Hajautettu taktiikka on yhdessä Hornettien kanssa muualta opittujen toimintatapojen kanssa tehnyt Suomesta hävittäjätorjunnan kärkimaan, sanoo uusien HX-koneiden hankintaa vetävä Lauri Puranen

Hallituksen on määrä päättää jouluun mennessä uusien HX-hävittäjien hankinnasta.

Nykyisen kaluston ostosta päätettiin 1990-luvun laman keskellä. Prosessia on vatvottu julkisuudessa paljonkin jälkeenpäin. Puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa, että päättäjät tiesivät hankinnasta enemmän kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää. Tämä kävi myös ilmi Esko Ahon kirjasta.

Alun perin eduskunta antoi kolme tilausvaltuutusta, jotka sitten yhdistettiin kahdeksi. Se sotki uutisointia.

Tällä kertaa valmisteluun lähdettiinkin Purasen mukaan periaatteella, että koko prosessia avataan vaihe vaiheelta.

"Ainoa, mitä emme ole voineet kertoa, on konekandidaatteja koskeva tieto. Se on turvaluokiteltua ja myyjäehdokkaat omistavat sen."

Poliittisten päättäjien sitoutumista niin laiva- kuin hävittäjähankintoihin hän kehuu, vaikka välissä on vaihtunut hallituskin.

"Meidän poliittinen johtomme suhtautuu mielestäni maanpuolustuksen vakavasti ja johdonmukaisesti. Suuria linjaristiriitoja ei ole."

Eduskunnassakin on paneuduttu asiaan huolellisesti. Tärkeitä kyseenalaistavia ja täsmentäviä kysymyksiä on hankkeen valmistelijoille tehty pitkin matkaa.

Mediaa Puranen on oikonut pitkin matkaa, niin nytkin.

"On virheellistä esittää päätöksenteko muodossa, että kenraalit määräävät ja poliitikot sitten toimivat. Meillä poliittinen johto on vahva ja päättää, kenraalit ovat sille lojaaleja."

Puolustuspoliittinen selonteko on hänen mukaansa kaiken taustalla. "Kaikki neljä valmistajamaata on katsottu hyviksi kumppaneiksi."

Nato-kytkyn voimistumista on siis tämän lausunnon perusteella turha koettaa lukea rivien välistä sen mukaan, mikä malli valitaan.

Tässä harjoittelevien Hornettien tavoin tulevat HX-hävittäjät sijoitetaan sekä Rovaniemen että Kuopion Rissalan lennostoihin. Kuva: Jouni Porsanger

Vaikka Suomen Ilmavoimat on henkilöstöltään ja resursseiltaan pieni eurooppalaisessa vertailussa, toimintakyky on Purasen mukaan uskottavaa.

Puolustuksen kulmakivi on panostus niin maa-, meri- kuin ilmavoimiin. Jotta uskottavuus myös säilyy, uudet hävittäjät tarvitaan, hän korostaa.

"Tärkeintä on ennaltaehkäisevyys, ettei maamme joudu sotilaallisesti uhkailun kohteeksi. Silloin myös valtiojohdolla on vapaus tehdä päätöksiä ilman, että sotilasvoimien käyttöä edes tarvitaan."

Kun Migeistä ja Drakeneista luovuttiin ennen vuosituhannen vaihdetta, Suomi paitsi vaihtoi konetta myös siirtyi täysin uudenlaiseen ilmapuolustuksen maailmaan.

Se vaati paljon toimintatapojen päivittämistä. Esimerkiksi siirryttiin metrien kilometrien sijaan operoimaan jaloissa ja merimaileilla. Radioliikenteen kieli vaihtui suomesta ilmavoimien omaan kansainväliseen kieleen, jota voi luonnehtia englannn johdannaiseksi monin erityistermein.

Perustana toimi eversti Richard Lorentzin jo 1930-luvulla suunnittelema pienen maan hävittäjätaktiikka. Se tarkoitti ilmavoimien hajauttamista ympäri maata kuitenkin niin, että hyvällä taistelun johtamisella voimat keskitetään tarpeen mukaan oikeaan paikkaan.

"Se on periytynyt nykyiseenkin hävittäjätoimintaan. Kun se osaaminen yhdistettiin muualta haettuihin oppeihin, olemme kärkimaa hävittäjätorjunnassa. Se on kyetty osoittamaan harjoituksissa."

"Lentäjä haluaa aina päästä lentämään. Varmaan osaisin HX-sarjan hävittäjääkin lentää turvallisesti, mutta taistelemaan en pystyisi", arvioi Drakeneista työuransa aloittanut Lauri Puranen. Lähimuisti alkaa heiketä 40 ikävuoden korvilla, minkä vuoksi hävittäjälentäjät siirtyvät sen jälkeen muihin ammattitehtäviin. Kuva: Kari Salonen

Ilmavoimien keskittäminen oli välttämätöntä vuosituhannen alussa. Koneita riitti, mutta muuta henkilöstöä ei ollut tarpeeksi pitämään ne ilmassa.

Koulutustoiminta pyörii Jyväskylän Tikkakoskella ja tutkimuslennosto ja koelentokeskus Pirkkalassa. Hävittäjälennostot toimivat Rovaniemellä ja Kuopiossa.

Hävittäjälentäjät ovat Ilmavoimien henkilöstöstä pienempi osa teknisten ammattilaisten joukkoon nähden. "Meillä on huipputason henkilöstö sekä huollossa että lentäjinä", Lauri Puranen kehuu.

Toiminta on tehostunut, mutta Puolustusvoimien henkilöstön vähennykset eivät ole hänen mukaansa vieneet suorituskykyä. "Sitä on jopa onnistuttu tehostamaan."

HX:t lentävät Hornettien tapaan Suomen taivaalla Lapin ja Karjalan lennostoista käsin. Alustava operatiivinen valmius uudella kalustolla saavutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä ja tällöin vähintään toisessa lennostossa on uudet koneet käytössä. Täysi suorituskyky saavutetaan hankintasuunnitelman mukaan vuonna 2030.

Kauhava Air Show'ssa nähtiin vuosi sitten Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi ehdolla olevia koneita. Tässä niistä on Dassault Rafalen hävittäjiä. Kuva: Johannes Tervo

Maailma on muuttunut turvallisuuspolitiikan ja sodankäynnin osalta oleellisesti. Kyberkysymykset, tiedustelu ja teknologian kehitys ovat vieneet myös hävittäjiä eteenpäin.

Hävittäjien moottorit sekä ase- ja tutkajärjestelmät perustuvat vuosikymmenien työhön ja tutkimukseen.

Suomessa kehitettiin toisen maailmansodan lopulla Myrsky-hävittäjä. Puranen tuntee sen hyvin, sillä hän on koneen entisöintihankkeen suojelija.

"Meillä on lähdetty nykyhävittäjien maailmassa siitä, että pystymme huoltamaan ja ylläpitämään näitä monimutkaisia järjestelmiä. Ja simulaattoriosaamista meillä on."

Mutta jos ajateltaisiin hävittäjien valmistusta, se raha kannattaa kyllä Lauri Purasen mukaan sijoittaa muuhun.

Siviili-ilmailun puolella Euroopassa jo yhdistettiin voimat Airbusin taakse.

"Kun puhutaan tulevaisuuden hävittäjästä, minun ennusteeni on, että myös nykyiset eurooppalaiset kilpailijat tiivistävät yhteistyötään."

"Suomen itsenäisyys on arvo, joka pitäisi olla kaikilla tärkeänä mielessä. Se ei vähennä EU-jäsenyyden merkitystä", Lauri Puranen katsoo. Kuva: Kari Salonen

Lauri Puranen on käytännössä ollut hävittäjähankkeen kasvot, vaikka valmistelu on työllistänyt puolustusvoimissa noin 200 ihmistä ja ministeriössä ohjelmajohtajan lisäksi kymmenkunta.

"Tehtäväni on ollut pitää yhteyksiä poliittiseen valmisteluun ja median osalta olen ollut keskeinen henkilö. Kiinnostus ei varmaan ole jatkossa enää niin kovaa", hän sanoo.

Vaikka haastattelu tehdään maskit päällä, voisin vannoa muutoin tiukan asiallisen evp kenraalimajurin hymyilevän. Onko se helpotuksen vai haikeuden merkki, en tiedä.

Pyyntö puolustusministeriön ohjelmajohtajaksi tuli Puraselle "totaalisesti puskista" pian sen jälkeen, kun hän oli jäänyt eläkkeelle ilmavoimien komentajan tehtävästä 55 vuoden iän tultua täyteen.

"Tehtävä on sopinut itselleni erinomaisesti ja antanut älyllisesti stimulaatiota."

Työ ministeriössä jatkuu vielä vuoden, minä aikana hävittäjäkaupan käytäntöön pano siis siirtyy kokonaan Puolustusvoimille.

Onko Puranen vielä valmis jatkotehtäviin, jos taas puskista kysellään?

"Eiköhän seuraavaksi ole oikeasti aika jäädä reserviin."

Urallaan Puranen on työskennellyt Rovaniemellä Lapin lennostossa ja vuoroon kahteen otteeseen myös Pääesikunnassa Helsingissä.

Pääesikunnassa Maavoimien ilmailuosaston johdossa toimialueeseen kuuluivat myös helikopterit, jotka oli siirretty Maavoimien haltuun.

"Sitä vetämään haluttiin Ilmavoimien upseeri, ja jouduin tai pääsin tehtävään. Totesin, että jos niistä vastaan, sellaista pitää myös osata lentää", Puranen kertoo kopterilupakirjastaan.

"Hävittäjissä on silti mun perusjuuret."

Uraansa hän katsoo kiitollisena.

"Nuorena sitä ajatteli vain, miten kykenisi lentämään hävittäjää. Näin jälkikäteen kun katsoo, olen saanut toimia hyvin erilaisten asioiden parissa. On ollut onneakin, että on päässyt etenemään niin monissa kiinnostavissa tehtävissä."

Itsenäisyyspäivä on puolustuksen ammattilaiselle tärkeä päivä. Tosin hän toteaa, että sen vietto eroaa meillä kovasti kansallispäivien vietosta monissa muissa maissa.

"Mutta se on tämä pimeä vuodenaika. Olen sanonutkin ulkomaalaisille, että kannattaa tulla katsomaan meidän vapun juhlintaa", hän lohkaisee.

Maanantaina Purasilla nousee salkoon lippu. "Seuraan aika perinteisesti päivän eri tapahtumia televisiosta. Toki olen väliin päässyt paikallekin arvostuksesta sille organisaatiolle, jota olen edustanut."

"Suomen itsenäisyys on arvo, joka pitäisi olla kaikilla Suomessa tärkeänä mielessä. Se ei vähennä EU-jäsenyyden merkitystä", hän pohtii.

"Tietty terve kansallistunne ja kunnioitus sitä kohtaan, mitä aiemmat sukupolvet ovat tehneet maamme eteen, tulevat itsenäisyyspäivässä esiin."

• kenraalimajuri evp, Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja.
• Vetänyt HX-hävittäjien sekä Laivue2020- alushankintoja vuodesta 2016.
• Ilmavoimien komentaja 2012–2014 ja sitä ennen toimi kahteen otteeseen pääesikunnassa ja esikuntapäällikkönä Ilmavoimissa.
• työskenteli Lapin lennostossa Rovaniemellä hävittäjälentäjästä lennoston komentajaksi edeten.
• Hämeenlinnassa syntynyt Puranen vietti lapsuuden Lahdessa ja kävi koulun Oulussa.
• nykyisin asuu aviopuolisonsa kanssa Espoossa, aikuiset lapset asuvat jo omillaan.
• harrastuksina hiihto, pujottelu, tennis ja pyöräily.
• Ilmailuharrastajien Myrsky-hävittäjän entisöintiprojektin suojelija.