Tapauksesta on olemassa muutama eri uutisversio. Kuva: Niko Rytsä
Yksityisyyden suojasta ei ollut tietoa 1930-luvulla
Pienen pojan tapaturmainen kuolema uutisoitiin läpi Suomen 1930-luvun tyyliin.
Martti Rytsä kuvattuna Taivassalossa Onnikmaan Vähätalon edustalla 1930-luvulla. Kuva on Vähätalon arkistosta. Kuva: Niko RytsäSukutilallamme Taivassalossa sattui ikävä tapaturma kesällä 1939, kun isoisäni veli Martti Rytsä jäi peltotöissä jyrän alle ja kuoli vain 4-vuotiaana.
Tapaus on koskettanut suvussamme sekä lähipiirissämme syvästi. Kyseessä on siis isäni setä eli läheinen sukulainen.
Jokainen käsitteli tapahtunutta omalla tavallaan. Omassa suvussamme vaikeasta ja surullisesta tapahtumasta puhuttiin yleisellä tasolla. Usein asiasta sai helpommin kuulla muilta kuin omilta sukulaisilta.
Erityisen mielenkiintoisen tapahtuneesta tekee sen aikanaan saama huomio. Uutinen on ollut useassa eri 30-luvun lehdessä aina itäistä Suomea myöten.
Juttu on julkaistu ainakin Aurassa, Uudessa Aurassa, Vakka-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Salon Seudun Kunnallislehdessä, Kajaanissa, Savossa, Itä-Savossa sekä Pieksämäessä.
Tapahtuneesta seurannut uutisointi sekä uutisen jakaminen eri lehdissä on ollut 1930-luvun uutisoinnissa tyypillistä, kertoo 30-luvun lehdistöä tutkinut, entinen Ylen ohjelmajohtaja Reijo Perälä.
Perälä on koulutukseltaan filosofian tohtori ja perehtynyt 1930-luvun lehdistöön.
Tapaturman uutisointi on noudatellut 1930-luvun lehdistölle tyypillistä tyyliä. Uutisissa on mainittu asianosaisten nimiä sekä muita henkilökohtaisia sekä yksilöllisiä tietoja. Kuva: Niko Rytsä”1930-luvulta aina 1970-luvulle asti oli tyypillistä, että tällaisista tapaturmista kerrottiin avoimesti lehdissä”.
Asia on kiinnostanut ihmisiä, ja siksi sitä ovat jakaneet myös Kainuun sekä Savon lehdistö.
”Uutisiin päätyivät kaikki ikävätkin tapahtumat, kuten esimerkiksi tapaturmat, onnettomuudet, surmat, tapot, murhat sekä itsemurhat”.
”Brutaaleilla tapaturmilla jopa mässäiltiin, kun uutisissa saatettiin kertoa hyvin yksityiskohtaisesti inhottavien tapahtumien kulkua”, Perälä kertoo.
”Uutisointiin tuli muutos, kun ”Lex Hymynä” tunnettu intimiteettisuojalaki tuli voimaan 1974. Siihen asti uutisointi oli paikoin härskiäkin”.
Lain nimi tulee siitä, että säännöstä perusteltiin aikoinaan Hymy-lehden sopimattomaksi katsotulla kirjoittelulla.
Laki kielsi tiedon levittämisen yksityiselämää loukkaavalla tavalla.
Tässä tapauksessa uutinen on ollut ajan tyyliin nähden hyvän maun mukainen, jopa maltillinen. Tapahtunut on kuitenkin kiinnostanut ja sillä on ollut merkitystä 30-luvun Suomessa, kun uutinen on levinnyt laajalle, jopa toiselle puolelle maata.
Kuolinilmoitus on uutisista se, joka mukailee eniten nykypäivän uutisointitapaa. Kuva: Niko RytsäArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
