• MT testaa: Ruotsalainen aikoo hiihtää 90 kilometriä takaperin ‒ katso videolta, miten hölmölle koehiihto näyttää

    Tasatyöntö käy ranteisiin, mutta vuorohiihdolla alkaa takaperinkin hiihtäminen sujua, jollain lailla.
    Tästä se lähtee taaksepäin, kun vähän miettii rytmiä ensin.
    Tästä se lähtee taaksepäin, kun vähän miettii rytmiä ensin. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Lukemisto|Urheilu
    3.2.202319:00
    Aimo Vainio

    Jos kuvittelet, että takaperin hiihtäminen tuntuu hassulta, olet oikeassa. Se tuntuu hassulta. Ja on myös hankalaa, ainakin aluksi. Jo ala-asteella opittu hiihtotekniikan itsevarmuus varisee hiutaleina lumelle, kun miettii, millä lihaksilla tässä pääsee liikkeelle.

    Seuraavaksi huomaa niin ikään melko oleellisen asian ‒ nimittäin sen, että ei näe, mihin on menossa. Kun pään kääntää menosuuntaan, alkaa tasapaino horjua. Mutta yllättäen meno alkaa sujua ja rytmi löytyy. Matkaakin taittui jo monta kymmentä metriä.

    MT lähti hiihtotestihommiin, kun uutisissa oli tieto, että ruotsalainen entinen huippuhiihtäjä aikoo hiihtää 90 kilometrin Vasaloppetin takaperin.

    Robin Bryntesson kerää tempauksellaan lahjoituksia Ukrainan avuksi, Ruotsin televisio SVT kertoo.

    SVT:n videolla Bryntesson näyttää omaa tyyliään. Hän on selvästi kunnossa ja tasatyöntö on lennokas.

    SVT:n juttu ei kuitenkaan kerro, millä tyylillä Bryntesson aikoo 90 kilometriä taittaa.

    Ultramatkoja hiihtävät nimittäin etenevät yleensä koko matkan tasatyönnöllä ilman pitovoidetta. Samaa tyyliä Bryntesson videolla näyttää. Vasa-hiihdon reitillä on niin paljon mäkiä, että mahtavatko ultratkaan sitä tasatyönnöllä selvittää.

    Hän ei epäile, etteikö jaksaisi 90 kilometriä. Varsinaista testihiihtoa hän ei ole tehnyt. Kovimmat saavutukset 35-vuotias Bryntesson teki sprinttihiihdossa noin kymmenen vuotta sitten.

    MT:n testissä selvisi, että tasatyöntö takaperin rasittaa ranteita erittäin paljon. Sauvoista pitää ottaa vastaote ja se kääntää ranteita väärin ja liikaa.

    Muutenkin perushiihtäjä valitsee mielellään vuorohiihdon pitkälle matkalle. No se sujuu takaperinkin vähemmällä rasituksella.

    Alamäet pelottavat, mutta sujuvat kunhan suksi pysyy latu-urassa. Ylämäkeen ei oikein pääse mitenkään. Ja se vähäkin vie heti kaikki voimat.

    Vasaloppetin rataprofiilissa on alamäkeä enemmän kuin ylämäkeä. Lähtöpaikka Sälen on noin 200 metriä korkeammalla kuin maali Morassa. Toki heti lähdön jälkeen on jyrkkä ylämäkiosuus, jossa korkeusero on lähes 200 metriä.

    MT:n testissä korkeuseroa on alle kaksi metriä ja se vei kaikki mehut.

    Vasaloppet on maailman suurin hiihtokisa. Matka on 90 kilometriä ja hiihtäjiä on enintään 15 800. Kisa hiihdetään 5. maaliskuuta.

    Tasatyönnössä ei voi käyttää sauvojen remmejä ilman säätöä. Se pitäisi tehdä jos meinaa pidempään hiihtää, toimittaja Aimo Vainio vinkkaa.
    Tasatyönnössä ei voi käyttää sauvojen remmejä ilman säätöä. Se pitäisi tehdä jos meinaa pidempään hiihtää, toimittaja Aimo Vainio vinkkaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

    Lopuksi vielä varustevinkki. Helpointa lienee kääntää sauvojen sommat väärinpäin. Silloin ne eivät ole tiellä tasatyönnöissä ja voi käyttää sauvojen lenkkejä.

    Lisää aiheesta
    • Maaliskuun ensimmäiseen viikonloppuun osuu moni suosittu massahiihtotapahtuma.

      "Vaatteet jäätyivät päälle, hauikset mustuivat tasatyönnössä ja suksi katkesi alamäessä" – massahiihdon veteraani kertoo, mitä kaikkea ladulla voi tapahtua

      Tilaajalle
    • Umpihankihiihdossa suksien pituus on valttia. Tammikuun sateet ehtivät sulattaa Helsingin hanget, mutta toisaalta tasamaalla on muutenkin vaikea harjoitella Syötteen tunturin mäkiä varten, Urpu Strellman ja Tomi Kontio tietävät.

      Luonto | Erikoisessa kilpailussa suunnistetaan umpihangessa ja yövytään kinosten keskellä – iltanuotiolla herkutellaan peuralla, punaviinillä ja liekitetyillä omenilla

    • Harrastukset | Harrastajien ja lumen määrä laskussa – mikä on suomalaisen hiihdon tulevaisuus?

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan