• Tavallinen elämä on arvokasta - "Rauha ei vallitse vasta sitten, kun tämä tai tuo asia on kohdillaan"

    Tänä keväänä on yhtä kaikki käynyt ilmeiseksi, että hyvä elämä edellyttää, ettei ole sotaa, kirjoittaa emerituspiispa Kaarlo Kalliala kolumnissaan.
    Kuva: Sanne Katainen
    Lukemisto|Historia ja perinne
    8.5.202220:00
    Kolumni
    Kaarlo Kalliala

    Kävin lähellä olevassa juurileipomossa. Ostin ranskalaisen maalaisleivän ja kardemummakorvapuusteja. Astuessani ulos tajusin jotenkin yhtäkkisesti, että tämä edellyttää rauhaa. Ja että tämä on uskomattoman hienoa.

    Sanotaan, että rauha ei ole vain sodan poissaoloa. Sama opittiin myös teologisessa tiedekunnassa. Vanhan testamentin ”shalom” ei tarkoita vain ei-sotaa vaan hyvää elämää kaikkinensa.

    Niin varmasti onkin. Kun juutalainen tervehtii sanomalla shalom, hän toivottaa kaikkea hyvää. Sitä ja sellaista, jota myös siunaukseksi nimitetään. Muslimin salam-tervehdys saattaa puolestaan laajeta toivottamaan Jumalan armoa ja siunausta suorin sanoin.

    Kun suomalaisia on vuosi toisensa jälkeen väitetty maailman ”onnellisimmaksi” kansaksi, siinäkin on itse asiassa kysymys elämän laadusta. Tiedä häntä onnellisuudesta, mutta hyvän elämän edellytykset voi kyllä tunnistaa ja tunnustaa.

    Rauha on ennen kaikkea sodan poissaoloa.

    Tänä keväänä on yhtä kaikki käynyt ilmeiseksi, että hyvä elämä edellyttää, ettei ole sotaa. Rauha, shalom, salam ja onnellisuus eivät kehkeydy eivätkä kukoista siellä, missä tuhotaan, ryöstetään, alistetaan ja tapetaan.

    Rauha on ennen kaikkea sodan poissaoloa. Ennen kaikkea muuta hyvän elämän rakentamista ja ennen kaikkia shalomin mahdollistamia hyvyyksiä on aseiden vaiettava ja väkivallan loputtava.

    Rauhaksi myös riittää, että sota on poissa. Sodan poissaolo on rauhan sekä välttämätön että riittävä ehto. Vaikka rauha alkaakin oitis tuottaa monenlaista hyvää, rauha ei vallitse vasta sitten, kun tämä tai tuo asia on kohdallaan.

    Jos rauhalle vaadittaisiin tietyt laatumääreet, kunnon rauhaksi kelpaisi vasta niiden tavoittaminen. Näin on viimeksi Venäjä venkuroinut. Kun Ukraina ja niin sanottu Länsi eivät ole täyttäneet Venäjän asettamia vaatimuksia, ne ovat sen mukaan muka olleet Venäjän vastaisessa sodassa.

    Kun Venäjä hyökkäsi, se ei mukamas rikkonutkaan rauhaa, vaan sen kuin vain puolustautui.

    Rauha, shalom, salam ja onnellisuus eivät kehkeydy eivätkä kukoista siellä, missä tuhotaan, ryöstetään, alistetaan ja tapetaan.

    Olen jatkuvasti hehkuttanut tavallisen elämän arvoa. ”Todellinen hyvä on, tarkemmin katsoen, hämmästyttävästi saman näköistä kuin aivan tavallinen elämä” (TS 1.9.2017). Siis elämä rauhassa, ilman sotaa.

    Jokin vuosi sitten lainasin kirjailija Pauliina Rauhalaa (MT 22.7.2018): ”Kun katson lammessa räpiköiviä linnunpoikia, heinäsorsia ja allin lapsia, en tiedä Syyrian sodasta, Kreikan tukipaketista. Kuu hymyilee pilven takaa, ohrasuurimopuuro hautuu leivinuunissa ja luumukiisseli liedellä, eikä mikään voi viedä rauhaani.”

    Minä puolestani voin rauhassa levittää voita maalaisleivälleni ja juoda kahvia, kun sota ei ole rauhaani vienyt.

    Kirjoittaja on emerituspiispa.

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää