
Kuten olemme oppineet, yöunen kesto ja laatu ovat terveyden ja työkyvyn kannalta tärkeitä. Valaistuksen vaikutuksia uneen on tutkittu melko vähän. On kuitenkin todettu valossa nukkuvien olevan tavallista lihavampia. Aikuisiän diabeteskin on heillä yleisempää, ja myös unen laatu kärsii valossa nukuttaessa.
Tuoreessa tutkimuksessa pyrittiin selittämään, miten yöllinen valo voi vaikuttaa. Siinä todettiin jo yhden yön valossa nukkumisen muuttavan elimistön toimintoja tavoilla, jotka näkyvät sokeritasapainon säätelyssä ja sydämen toiminnassa.
Yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistui terveitä aikuisia, joista puolet nukkui himmeässä yövalossa, jonka kirkkaus oli kolme luxia. Toinen puoli normaalissa valaistussa huoneessa: 100 luxia vastasi valaistusta, jossa juuri näkee lukea.
Nukkujien unta seurattiin aivosähkökäyristä. Myös sydämen toimintaa rekisteröitiin unen aikana. Seuraavana aamuna tehtiin sokeriaineenvaihduntaa selvittävät laboratoriotutkimukset.
Jo yhden yön valossa nukkuminen näkyi sokeritesteissä. Niissä näkyi kohonnut insuliiniresistenssi. Se tarkoittaa, että elimistön solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti eivätkä pysty hyödyntämään veressä kiertävää glukoosia kuten pitäisi. Niinpä haima tekee lisää insuliinia. Vähitellen veren sokeri nousee. Jos tilanne jatkuu, voi seurauksena olla aikuisiän diabetes.
Valo myös kiihdytti sydämen lyöntinopeutta autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston aktivaation kautta. Näinhän tapahtuu aamun valossakin, kun elimistö valmistautuu päivän askareisiin. Kun autonominen hermosto on aktivoitunut, ei kunnon lepo onnistu.
Unta säätelevän hormonin, melatoniinin, tasoissa ei ollut eroja eri ryhmien välillä. Unen laadussa eroja kuitenkin näkyi, sillä syvää välkeunta oli valossa nukkujilla vähemmän.
Ympäristön valosaaste on yleistä etenkin asutuskeskuksissa. Lisäksi monet ihmiset haluavat pitää valoja yölläkin eri syistä, puhumattakaan ruutujen sinivoittoisesta valosta. Ehkä kannattaisi sammuttaa valot ja kaikki valaisevat laitteet nukkumaan käydessä ja vetää verhot ympäristön valosaasteen eteen.
Mieleen kyllä nousee kysymys näin kesäpäivän tasauksen aikoihin. Miten me pohjoisen asukit oikein tulemme toimeen koko kesän ajan, kun pimeää ei tule? Miksi emme ole kaikki sokeritautisia ja sydänvikaisia vai onko luonnon valo pelkästään terveellistä?
Lähde: Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisun artikkeli
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.