Kuusamon legedoista ilmestyi juuri kuudes painos. Karjalaisen sisko on suunnitellut kirjan kannen. Kuva: Sanne Katainen
Rivikuusamolaisen koreilemattomuus naurattaa Tero Karjalaisen esikoiskirjassa: ”Lähtiissään syötiin, elä laita mittään!”
Toimittaja Tero Karjalaisen suosituista kolumneista syntyi hulvaton kirja, joka kertoo totuuden kuusamolaisista. Tavallisuus vetoaa lukijoihin, ja paikallisen marketin kirjalaari tyhjenee tasaiseen tahtiin.Tilaajalle
Tero Karjalainen asuu perheineen Helsingin Pakilassa eikä suunnittele muuttoa takaisin Kuusamoon ainakaan juuri nyt. Kuva: Sanne Katainen”Voitin Lotossa.”
– Ei kait siinä.
”Eukko lähti saksalaisten matkaan.”
– Ei kait siinä.
”Ei kait siinä” on Tero Karjalaisen mukaan jokapaikan käyttösanonta, johon kiteytyy kuusamolaisuuden ydin. Kolmella sanalla pystytään ottamaan vastaan koko elämän kirjo. Se käy niin onnittelusta kuin surunvalittelusta.
Karjalainen on hauskuuttanut kotiseutunsa asukkaita hulvattomalla esikoiskirjallaan Kuusamon legendat, joka koostuu hänen Koillissanomiin kirjoittamistaan kolumneista. Mukana on myös kokonaan uusia juttuja. Kirja ilmestyi viime vuoden lopussa.
Kirjallisuuden laji ei tekijän mukaan ole nykytyylinen autofiktio eli muunneltua totuutta kirjailijan omasta elämästä, vaan ”autofakta”.
”Kirjan jutut ovat totta tai totena kerrottuja. Kirjassa kaikuvat kylillä, koulujen pihoilla ja sukulaisten kahvipöydissä kerrotut tapaukset”, hän kuvailee.
Kirja syntyi omakustanteena, sillä Karjalaisen oli vaikea keksiä kustantamoa, joka voisi olla teoksesta kiinnostunut.
Niinpä hän myy kirjaansa itse somen kautta ja sitä on saatavilla myös Kuusamon Prismasta. Myös matkailukeskus Karhuntassu sekä verkkokirjakaupat ovat ottaneet sitä myyntiin.
Marketin kirjalaari on tyhjentynyt tasaista tahtia, ja nyt on ilmestynyt jo kuudes painos.
”Jokaisen painoksen kohdalla olen ajatellut, että tämä on viimeinen ja kirjat jäävät lopulta perikunnan riesaksi.”
Painosmääriä Karjalainen ei paljasta, mutta lukemat ovat sen kaltaisia, että jokin kustantamo olisi ehkä saattanutkin aiheesta kiinnostua, hän muotoilee.
”Markettipäällikön mukaan Kuusamon legendat on Kuusamon Prisman historian myydyin kirja”, Karjalainen kertoo.
Palaute on ollut ”hämmentävän hyvää”, eikä kirjailijan korviin ole kuulunut mitään huonoa.
”Huumori on kilttiä, sen on tarkoitus viihdyttää ilman piikittelyä.”
”Lapsuudessani ja nuoruudessani ei ollut mitään erikoista, mutta onnellista aikaa se oli. Rivi-ihmisen näkökulmaan on helppo samaistua.”
Karjalainen arvelee, että tavallisuus puree lukijoihin.
”Lapsuudessani ja nuoruudessani ei ollut mitään erikoista, mutta onnellista aikaa se oli. Rivi-ihmisen näkökulmaan on helppo samaistua.”
Tero Karjalainen muutti parikymppisenä opintojen perässä Keski-Suomeen.
”Yliopisto kiinnosti, eikä Kuusamon yliopistoa ole vieläkään perustettu”, hän nauraa.
Jyväskylän yliopistossa Karjalainen opiskeli valtio-oppia ja Suomen historiaa. Hän valmistui tuplamaisteriksi. Sen jälkeen hän lähti silloisen tyttöystävän perässä Tanskan Århusiin toimittajakouluun.
Toimittajan töitä löytyi Keskisuomalaisesta, missä vierähti lähes vuosikymmen. Sitten hän halusi nähdä muutakin ja päätyi Ilta-Sanomiin.
”Tykkäsin Iltiksen tyylistä. Minut palkattiin kotimaan reportteriksi ja pian pääsin niin sanottuun diginyrkkiin edistämään pelillistä journalismia.”
Yksi hänen suosituimmista jutuista oli verkossa levinnyt testi, jossa lukija sai selvittää, pääsisikö vielä läpi ala-asteelta. Testin teki yli miljoona ihmistä.
Ilta-Sanomilla hän viihtyi seitsemän vuotta ja eteni uutispäälliköksi.
Tero Karjalainen
Syntynyt Kuusamossa 1976.
Työskennellyt toimittajana sanomalehdissä, nyt viestinnän asiantuntijana Suomen Metsäyhdistyksessä.
Asuu puolison ja kohta 3-vuotiaan lapsensa kanssa Helsingissä.
Esikoiskirja Kuusamon legendat ilmestyi marraskuussa. Se pohjautuu hänen Koillissanomiin vuosina 2010-2022 kirjoittamiin kolumneihinsa.
Harrastaa beach volleytä, hiihtoa, laskettelua, lukemista ja retkeilyä.
Esikoistyttären syntymä keväällä 2020 mullisti kuitenkin suhdetta työntekoon.
Vuorotyö iltapäivälehden hektisessä toimituksessa ei enää tuntunut pienen lapsen isästä mielekkäältä, joten hän päätti hakea töitä, jossa on paremmat työajat ja mahdollisuus uusiutua ammatillisesti.
Karjalainen aloitti viime vuoden alussa Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän asiantuntijana MT:n kolumnistinakin tunnetun Hannes Mäntyrannan seuraajana.
”SMY:ssä työn ja perhe-elämän yhdistäminen on ollut helppoa”, hän kiittelee.
Hyppäys metsäalalle on ollut Karjalaisen mielestä kiinnostavaa. Hän on päässyt toteuttamaan esimerkiksi Metsien Suomi -kampanjaa ja kirjoittamaan Forest.fi-verkkolehteä, joka julkaisee metsäalasta kertovia uutisia suomeksi ja englanniksi.
Tehtäviin kuuluvat myös viestinnän koulutukset ja paneelien juontaminen.
”Aika Metsäyhdistyksessä on ollut opettavaista.”
Metsät ovat nousseet vaalien alla kuumaksi aiheeksi, joten uutisoitavaakin riittää.
”Ääntä mahtuu. Erilaiset näkemykset ovat osa toimintaympäristöä.”
Karjaisen suvussa on metsureita ja sahatyöntekijöitä. Nuorena hän on istuttanut metsää ja seurannut sen kasvua.
Metsurin arkea hän on päässyt näkemään isänsä pienkonekorjaamon tiskin takana.
Karjalainen kasvoi Kuusamon kirkonkylän tuntumassa, mutta mummola on Käsmän kylällä. Käsmän kiharilta sorateiltä ja ”aitokäsmäläisestä näkemyksestä” Karjalainen onkin ammentanut paljon kirjaansa.
”Perheen omaa huumoria, jota ei nuorena aina tunnistanut huumoriksi, mutta on myöhemmin naurattanut senkin edestä”, hän selventää.
Karjalainen asuu nykyään Helsingin Pakilassa. Kotiseudulla tulee käytyä useita kertoja vuodessa, mutta paluumuutto ei ole nyt suunnitelmissa.
”Koti-Pakila on vähän kuin Taivalkoski. Löytyy S-market, neuvola ja viinakauppa.”
Lukiosta valmistuneelle kuusamolaisnuorelle on hänen mukaansa sisäänrakennettu ajatus, että lähdetään muualle.
”Onhan se surullista, että joutuu muuttamaan sieltä, missä on järvet ja puhdas ilma. Eihän se olisi hullumpi paikka lapselle”, hän pohtii.
Elämä on kuitenkin mallillaan etelässäkin. Ajanviettotavoista ykkönen on perheen kanssa retkeily ja tulistelu.
”Koti-Pakila on vähän kuin Taivalkoski. Löytyy S-market, neuvola ja viinakauppa.”
Karjalaisen esikoiskirja pohjautuu hänen Koillissanomiin kirjoittamiinsa kolumneihin. Kuva: Sanne KatainenKuusamolaisuuteen kuuluu hänen mukaansa suoraviivaisuus ja koreilemattomuus. Mutkaton suoruus saattaa etelämpänä tuntua tökeröltä. Karjalaisen Heinolasta kotoisin oleva puoliso on kuitannut ominaisuudet kulttuurieroina.
Suoraviivaisuus näkyy muun muassa hänen kolumnissaan Kuusomolainen kyläilee. Siitä tuli Koillissanomien nettihitti.
”Lähtiissään syötiin. Elä laita mittään!” kuusamolainen huutaa jo ovella ennen kuin on päivää sanottu. Tuliaiset hän iskee kouraan mutisemalla ”tiiä onko nämä mistään kotosin”.
Kuusamo ei ole ainoa paikka, jossa kielelliset krumeluurit kohteliaine tervehdyksineen tuntuvat turhilta. Lukijat Koillismaan ulkopuoleltakin löytävät varmasti samaistumispintaa kirjan sivuilta.
- Osaston luetuimmat
