”Vanhuksia ei tule syyllistää päivystykseen menemisestä”, sanoo ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen Etelä-Savosta

Viime aikojen kuormittuneet ja ruuhkautuneet päivystykset ovat yksi oire hoitajapulasta.

Ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen Etelä-Savon hyvinvointialueelta sanoo, että vanhuksia ei tule syyllistää päivystykseen menemisestä.

”Jotkut lehdet ovat viime aikana kirjoittaneet ikään kuin siihen sävyyn, että vanhukset olisivat ongelma. Mutta ei kukaan päivystykseen mene turhaan. Päivystykseen pitää aina hakeutua, jos on päivystyksellinen syy. Jos palveluketju ei toimi, niin se ei ole vanhusten vika.”

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan yli 200 000 uutta työntekijää 2035 mennessä.

”Hyvinvointialueiden kohdalla olen huolissani siitä, ovatko he huomioineet suuren määrän ikääntyviä ja budjetoineet riittävästi hoitohenkilöiden palkkaamiseen. Me Tehyssä seuraamme mielenkiinnolla, mikä hyvinvointialue onnistuu parhaiten ikäihmisten hoidon järjestämisessä”, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Petra Marjamaa.

Hoitajapulaa Suomessa ei ratkaista Marjamaan mukaan pelkästään kouluttamalla tai rekrytoimalla työntekijöitä ulkomailta.

”Hyvinvointialueiden kannattaisi pitää kiinni jo olemassa olevista soteosaajista. Työolot ja palkat tulee tehdä houkutteleviksi, jotta hoitohenkilöstö haluaisi pysyä siellä. Koko maailmassa on kuitenkin pulaa hoitohenkilökunnasta, eikä ulkomailta palkkaaminen ole ainoa ratkaisu.”

Hyvät työolot tarkoittavat esimerkiksi sitä, ettei sairaanhoitajien tarvitse tehdä pyykkäämistä vaan he voivat keskittyä omiin tehtäväalueisiinsa.

Marjamaa on huolissaan johtamisen kulttuurista hoitoyksiköissä, joka on ollut hierarkkista jo aiemmin.

”Nämä isot yksiköt hyvinvointialueella huolestuttavat. Hoitotyön johtajalla tulisi olla kohtuullinen määrä työntekijöitä. Myös se voi tuottaa vaikeuksia, että johtajalla on pitkät etäisyydet muihin yksiköihin.”