Kirja-arvio: Miten saada lukuinnoton teini lukemaan paksu kirja? Ratkaisu saattaa olla säeromaani

Xiomara valuttaa nahkakantiseen muistikirjaansa koko elämänsä. Runoissa kaikuvat riidat tiukan äidin kanssa, vieraiden miesten huutelut kaduilla sekä kirkon herättämät ristiriitaiset ajatukset. Xiomara on yleensä hiljainen, mutta tarvittaessa hän on valmis puolustamaan itseään niin sanoin kuin nyrkein.

Tutuilla urillaan vierinyt elämä saa uusia mausteita, kun kouluun perustetaan lavarunouskerho ja uusi labrapari Aman saa Xiomaran sydämen runoilemaan entistä kiivaammin. Uskaltaako Xiomara paljastaa nahkakansien väliin tallennetut säkeet Amanille puhumattakaan kokonaisesta lavarunouskilpailun yleisöstä?

Elizabeth Acevedon säeromaani Runoilija X porautuu syvälle yhdysvaltalaisen nuoren elämään, jota repivät kahteen suuntaan omien maahanmuuttajataustaisten vanhempien konservatiivisuus ja toisaalta halu löytää oma polku. Kirjan kieli on kaunista ja harkittua, kaikki turha on jätetty pois ja vain kirkkaimmat ajatukset ovat päätyneet teoksen sivuille asti.

Säeromaani on kevyt ja nopea luettava, sillä sivuilla on tekstiä perinteiseen romaaniin verrattuna hyvin vähän. Teksti näyttää ennemmin runolta, mutta tarina etenee hyvin juonivetoisesti ja selkeästi.

Runoilija X on mitä mainioin lukuinnon herättäjä, sillä vähän hitaampikin lukija saa luettua lähes nelisataasivuisen kirjan jopa muutamassa päivässä. Säeromaaneista innostuneet voivat seuraavaksi tarttua vaikkapa Sarah Crossanin teokseen Yksi. Kotimaisia vaihtoehtoja ovat muun muassa Kirsti Kurosen Paha puuska sekä Pönttö.