Timo Isomäen mukaan varttuneempi väki on nyt kiinnostunut isoista konserteista. Heillä on rahaa ja halua maksaa palveluista. Kuva: Sanne Katainen
Rammsteinin keikat ovat olleet Timo Isomäen uran kohokohtia – laulaja Till Lindemanin erikoinen toive löi järjestäjät ällikällä
Timo Isomäki opetteli eteläpohjalaisessa maalaispitäjässä musiikkitapahtumien järjestäjäksi. 40 vuodessa moni asia on muuttunut, mutta yksi sentään pysynyt ennallaan.Tilaajalle
Kun Alavudella kaverit perustivat bändejä, Timo Isomäellä olivat mielessä jo muut musiikkikuviot. Kuva: Sanne KatainenTimo Isomäki, 56, on ollut mukana tuomassa Suomeen tähtiesiintyjiä Robbie Williamsista Rammsteiniin ja järjestänyt myös kotimaisten artistien areena- ja stadionkonsertteja.
Alavudelta kotoisin oleva, nykyisin tamperelaistunut mies on yksi Suomen työllistetyimpiä promoottoreita.
Promoottorin työnkuva on laaja. Tiivistettynä promoottori ostaa artistin edustajalta keikan ja järjestää kaiken konserttiin liittyvän.
”Suurin osa työstä tehdään managerien, agenttien ja ohjelmatoimistojen kanssa. Tämä on tiimityötä, joka vaatii joviaalisuutta. Tässä tarvitaan myös hyvää stressinsietokykyä, joskaan mikään ei enää yllätä vuosikymmenten jälkeen”, Timo Isomäki valottaa ammattiaan.
Oli kunnia-asia saada järjestää keikka, ja raha oli siinä sivuseikka.”
Isomäki päätyi alalle vapaaehtoishommien kautta. Hän varttui Alavudella työläisperheessä. Kun muut kaverit perustivat rokkibändejä, teini-ikäistä Isomäkeä kiinnostivat toisenlaiset musiikkihommat.
”Aloin tehdä 15-vuotiaana DJ:n keikkoja. Vanhempien piti usein kuskata minua keikoille. He olivat tyytyväisiä, että löysin itselleni mieluisan harrastuksen, mutta eivät hekään osanneet kuvitella, että siitä seuraisi mitään ammattimaista”, Isomäki muistelee.
Parikymppisenä Isomäki alkoi buukata bändejä kotiseudun nuoriseurantaloille, hotelleihin ja tanssipaikkoihin.
”Alussa oli tärkeintä päästä järjestämään. Oli kunnia-asia saada järjestää Popedalle keikka. Raha oli sivuseikka. Keikoista sai tuolloin prosenttipalkkion. Jos väkeä ei tullut tarpeeksi, ei tullut markkojakaan.”
Kotiseutu tarjosi innokkaalle nuorukaiselle turvallisen maaperän harjoitella keikkajärjestäjän työtä. 1980-luvun lopulla Alavudella oli vireä musiikkielämä ja keikoille kysyntää ympäri vuoden.
”Työtä opittiin tekemällä ja aika monta kertaa tuli iskettyä päätä seinään, mutta ei koskaan kahdesti samasta syystä”, Isomäki toteaa myhäillen.
Timo Isomäki
Syntynyt Alavudella vuonna 1968.
Asuu Tampereen Kalevassa avovaimonsa kanssa.
Työskentelee promoottorina Himos-areenalla sekä useissa areena- ja stadionkonserteissa. Järjesti vuosina 1999–2021 Himos Festivalia.
Perusti tapahtumatoimisto Extra Large Music Oy:n vuonna 1993. Suorittanut Sibelius-Akatemian kansainvälisen managerin tutkinnon.
Harrastanut moottoripyöräilyä 25 vuoden ajan. Viettää kesällä suurimman osan vapaa-ajastaan Teiskon mökillään.
Isomäestä tuli paikallisen musiikkielämän keskushahmoja. Kun Alavudelle perustettiin elävän musiikin yhdistys vuonna 1987, häntä pyydettiin puheenjohtajaksi.
Samoihin aikoihin alavutelainen Kolmas nainen -yhtye nousi suomirockin huipulle. Isomäki hyppäsi keikkabussiin ja sai hyvää makua siitä, millaista musiikkibisnes on artistin vinkkelistä.
Isomäki huomasi nopeasti, että elävän musiikin alalla on pienet piirit ja sana kiirii nopeasti.
”Eteläpohjalaiseen luonteeseeni kuuluu se, että mikä sovitaan, myös hoidetaan. Olen maksanut keikkapalkkiot aina prikulleen ja ketään en ole jättänyt pulaan.”
Isomäen elämässä kääntyi lehti vuonna 1994, kun Tampereen ylioppilastalolle haettiin ohjelmapäällikköä.
”Kolmannen naisen basisti Raimo Valkama tuli eräänä sunnuntaiaamuna soittamaan ovikelloa. Hän heilutti Aamulehteä ja sanoi, että työpaikkasi on lehdessä. Laitoin laput sisään ja tulin valituksi.”
Tie festarikuninkaaksi vaati muuttoa pois kotikunnasta.
Kahdenkymmenen vuoden aikana hän eteni ohjelmapäälliköstä Yo-talon toimitusjohtajaksi ja osaomistajaksi.
”En ajatellut, että Alavudelta on pakko muuttaa pois. Tuskin olisin kuitenkaan päässyt näin pitkälle, jos olisin jäänyt sinne”, Isomäki pohtii.
Isomäki tunnetaan myös Himos Festivalin perustajana. Syksyllä 1998 hän ja Mikko Puska saivat tehtäväkseen järjestää Jämsän Himoksen matkailualueelle juhannusfestivaalin.
Alkukankeuksien jälkeen Himos Festivaalista tuli yksi kesän ykköstapahtumista ja myöhemmin samalla alueella alettiin järjestää myös Iskelmä Festivaalia ja Jysäriä.
Myöhemmin mukaan tulivat Suomipop, Tammerfest ja parikymmentä muuta festivaalia. Isomäkeä alettiin kutsua Suomen festarikuninkaaksi. Kiireisimpinä kesinä hän oli järjestämässä joka viikonloppuna festivaalia, parhaina kahta.
”Se oli kova uurastus, mutta silloin oli virtaa tehdä ja halua olla Suomen suurin festivaalijärjestäjä. Kyllähän se hiveli eteläpohjalaisen miehen itsetuntoa”, Isomäki myöntää.
Vuonna 2018 Sanoma Media Finland osti festivaaleja pyörittäneen N.C.D Production Oy:n festivaalitoiminnan. Isomäki jätti festivaalipromoottorin työt kolme vuotta sitten.
Sen jälkeen hän on ollut luomassa Tampereesta vilkasta konserttikaupunkia. Hän on tuonut Nokia-areenalle ja Ratinan stadionille sekä kansainvälisiä että kotimaisia huippunimiä. Lauri Tähkän jäähyväiskonsertin hän järjestää upouudella Tammelan stadionilla.
Hän buukkaa ohjelmistoa myös Kauhajoen IKH-areenalle, jossa esimerkiksi Vesterinen Yhtyeineen esiintyi viime keväänä loppuunmyydylle 3 000 hengen yleisölle. Konserttikärpänen on iskenyt myös maakuntiin.
”Suomeen on syntynyt täysin uudenlainen areenakonserttikulttuuri. Konserttireissuja voi verrata kylpylälomiin. Esimerkiksi Tähkän stadionkonserttiin saapuu varttuneempaa ja ostovoimaisempaa väkeä ympäri Suomea. He ovat valmiita maksamaan palveluista ja hotelliyöpymisistä.”
Timo Isomäen mielestä joviaalisuus on yksi promoottorin perusominaisuuksista. Kuva: Sanne KatainenIsomäki pyörittää yhden miehen yritystä. Tarvittavat järjestelytyöt hän hankkii ostopalveluina.
Promoottori joutuu toisinaan täyttämään yllättäviä toiveita.
”Rammsteinin laulaja Till Lindeman halusi lähteä Ratinan konserttien välissä kalaan. Meidän piti löytää hänelle kokenut kalakaveri, jonka kanssa on turvallista olla vesillä. Joku porukastamme vinkkasi tutusta kalastajasta, ja pian laulajaa vietiin kalastamaan Hämeenkyröön.”
Rammsteinin kaksi loppuunmyytyä konserttia paikallisena promoottorina Ratinan stadionilla kesällä 2019 oli uran ikimuistoisin työtehtävä.
”Se oli mahtava, työläs ja stressaavakin tehtävä. Stadionille tuotiin 90 rekka-autollista tekniikkaa, ja työntekijöitä oli yli 400. Palapelissä oli valtavasti osasia, mutta hyvällä suunnittelulla ne loksahtivat paikoilleen.”
Timo Isomäen mielestä parhaimmillaan palkinto tulee yleisön reaktioista. Kuva: Sanne KatainenPromoottorin ammattiin ei ole oikopolkuja. Ala on hyvin kilpailtu ja täynnä muuttuvia tekijöitä.
Ensimmäinen Lauri Tähkän jäähyväiskonserteista järjestetään Tammelan stadionilla, missä ei ole aiemmin järjestetty massiivisia konserttitapahtumia.
”Vaikka tapahtumatekemisen lainalaisuudet ovat aina samat, niin konserttipaikan fyysiset rakenteet vaikuttavat kaikkeen. On suunniteltava tarkkaan, miten yleisön reititykset tehdään siten, että konserttikävijät kokevat olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi”, Isomäki valaisee.
Isomäki muistelee, että 80-luvulla musiikkitapahtumissa tarjoiltiin lähinnä makkaraa ja markkinointi hoidettiin parilla lehti-ilmoituksella. Nyt kaikille osa-alueelle löytyy erillinen ammattilaistoimijansa, joiden kanssa tapahtuma suunnitellaan viimeistä piirua myöten.
Isomäki toteaa, että sentään yksi asia on pysynyt samana uran alkuajoista.
”Seuraan keikan aikana yleisön reaktioita. Onnistuneen konsertin jälkeen tulee euforinen olo. Silloin ajattelen, että hei, minä järjestin tämän kokemuksen teille.”
- Osaston luetuimmat
