Mika Aaltola uskoo, että Suomi liittyy ensi vuonna Natoon – ”Seuraavat 10–20 vuotta sotien todennäköisyys on koholla”
Suomalaisten enemmistön Nato-kanta kääntyi ennätyksellisen nopeassa tahdissa kielteisestä tai empivästä myönteiseksi Ukrainan sodan alettua.
Mika Aaltola arvioi, että Suomi pääsee liittymään Natoon ensi kesänä, kun Suomen ja Turkin eduskuntavaalit on käyty. Kuva: Kari SalonenVenäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on suistanut Euroopan turvallisuustilanteen raiteiltaan.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Suomen Nato-prosessi menee maaliin ensi vuoden kuluessa.
”Uskon, että Suomi pääsee liittymään Natoon vuonna 2023. Turkin ja Unkarin kanssa on meneillään monimutkainen kuvio, joka kytkeytyy Turkin omiin turvallisuushuoliin ja toisaalta haluun profiloitua – sekä Unkarin erimielisyyksiin oikeusvaltioperiaatteesta EU:ssa.”
Suomessa järjestetään eduskuntavaalit keväällä ja Turkissa kesällä. Aaltola uskoo, että Nato-asia liikahtaa sen jälkeen eteenpäin.
Suomalaisten enemmistön Nato-kanta kääntyi ennätyksellisen nopeassa tahdissa kielteisestä tai empivästä myönteiseksi Ukrainan sodan alettua.
”Kun kuljin keväällä maakunnissa, muutoksen aisti kaikkialla. Kun ihmiset näkivät Venäjän naapurustossaan aloittaman sodan raakuudet niin paljaasti, oli viesti selvä. Suomen on haettava suojaa.”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja arvioi, että uusien sotien riski on kasvanut.
”Yleensä asiat pahenevat ennen kuin ne paranevat. Sota Ukrainassa on maailmanjärjestyshaaste, jonka Venäjä teki ensimmäisenä. Seuraavaksi katseet kohdistuvat Kiinaan. Seuraavat 10–20 vuotta sotien todennäköisyys on koholla.”
Aaltola otaksuu, että Ukrainan sota voi jäätyä.
”Positiivinen odotus olisi, että Ukrainan jälleenrakennus voisi alkaa ensi vuoden kuluessa jäätyneen konfliktin oloissa.”
Mutta sota voi myös kroonistua.
”Venäjällä ollaan luomassa kulttuuria, joka perustuu ajatukseen alueellisesta laajentumisesta. Siellä rakennetaan soturisivilisaatiota, jota ohjaa anastuslogiikka.”
Venäjän haaste on pitkäaikainen. Suomen itänaapuri on arvaamaton.
”Luottamus on kadonnut maailmasta. Venäjän aloittama kansanmurhainen sota Ukrainassa on erittäin huolestuttava asia.”
Aaltola kuitenkin pitää myönteisenä tapaa, jolla suomalaiset ovat muuttuneeseen tilanteeseen reagoineet.
”Viimein on kadonnut se suomettumisen ajan epäselvä ja häpeilevä puhetapa, jossa asioista ei puhuta rehellisesti. Nyt sanotaan suoraan, että Venäjä on uhka. Suomi tekee omat päätöksensä turvallisuutensa osalta. Moskovan ei enää anneta vaikuttaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
