Kirja-arvio: Vain oikeassa järjestyksessä istuvat pehmolelut ja sormessa villisti pyörivä sormus pitävät Ennin elämän oikealla radalla

Ennillä on salaisuus. Tai oikeastaan Ennin harteilla on valtava vastuu, josta hän ei voi kertoa kenellekään. Hänen korvaansa kuiskii jatkuvasti Varoittaja, joka kertoo, mikä kaikki voikaan mennä pieleen. Vain oikeaan järjestykseen asetellut pehmolelut sekä Ennin sormessa pyörivä filigraanisormus voivat estää kammottavuudet ja pitää Ennin lähipiirin turvassa.

Varoittaja ei suinkaan ole paha olento, sehän vain yrittää pitää Ennin elämän oikealla radalla. Mutta siitä huolimatta olisi joskus ihanaa, jos pian kahdeksannen luokan aloittava Enni voisi nauttia kesälomasta yhtä huolettomasti kuin kaikki muut. Mutta Enni ei tietenkään voi ottaa sellaista riskiä.

Sormuksensa taikavoimasta Enni ei voi missään tapauksessa kertoa kenellekään. Kuka häntä muka ymmärtäisi? Vai voisiko sittenkin löytyä joku toinen, joka kuulisi Varoittajan supinan?

Anu Holopaisen Filigraanityttö-teos paneutuu aiheeseen, jota ei nuortenkirjallisuudessa usein käsitellä. Pienillä suunnanvaihdoksilla kirjan sivuilta huokuva helteinen kesäpäivä muuttuu äkkiä piinaavaksi, päänsisäiseksi taisteluksi.

Tarina kulkee eteenpäin jouhevasti, ja kompaktiin kokoon puristettu kirja on varsin nopealukuinen. Ehkäpä juuri tiivis muoto johtaa siihen, että kirjan loppuratkaisu rysähtää lukijan eteen varsin nopeasti ja yllättäen.