100-vuotiaalla lajilla aihetta juhlaan: Pesäpallon kilpapelaajia on enemmän kuin koskaan, naisten superpesis naisten palloilusarjoista katsotuin
Naisten kilpailutoiminta käynnistyi pesäpallossa jo vuonna 1931, ensimmäisenä lajina Suomessa.
Nykyään naisten superpesis on naisten palloilusarjoista katsotuin. Kuva on ottelusta Lapuan Virkiä vastaan Seinäjoen Maila-Jussit heinäkuussa 2020. Pesäpallon juhlavuosi näkyy erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea. On esimerkiksi juhlavuoden lasten ja nuorten leirit Sotkamossa, Siilinjärvellä, Seinäjoella ja Hyvinkäällä, seurojen omat tapahtumat ja Tampereen Itä‒Länsi-ottelu. Kuva: Tomi NatriPesäpallo juhlii satavuotista taivalta varsin hyvässä tilanteessa. Lajin harrastajamäärät ovat kasvussa ja korona-ajasta selvittiin kohtuullisen pienin vaurioin, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Rämet tiivistää.
Rämet siirtyi toiminnanjohtajaksi maaliskuussa Yleisradiosta. Hän työskenteli Pesäpalloliiton kilpailupäällikkönä jo 1990-luvulla. Silloin hän oli rakentamassa yhtä lajin historian suurinta muutosta, siirtymistä jaksopeliin.
”Palaan nyt vähän kuin ensirakkauteni pariin. Menin seitsemänvuotiaana kavereiden kanssa kokeilemaan lähipesistä Oulussa ja siellä tiellä ollaan.”
Pesäpallon lisenssipelaajien määrä nousi vuonna 2021 kaikkien aikojen ennätyslukemiin nykykiintiöillä, 18 397:ään. Lapsia ja nuoria tästä määrästä on vajaat 15 000.
”Se mielikuva, että pesäpalloa pelataan Pohjanmaalla ja muualla vähemmän, ei pidä paikkaansa. Lajin maantieteellinen kattavuus on aika hyvä. Lähes kaikki maakunnat ovat edustettuina joko superpesiksessä tai ykköspesiksessä”, Rämet muistuttaa.
Kun syntyvien lasten määrä vähenee monissa maaseutukunnissa, maakuntakeskusten rooli korostuu jatkossa.
”Toisaalta olemme ylpeitä siitä, että esimerkiksi Vimpelin kaltaisesta alle 3 000 asukkaan paikkakunnasta tulee yksi vahvimmista pääsarjaseuroista.”
Naisten kilpailutoiminta käynnistyi pesäpallossa jo vuonna 1931, ensimmäisenä lajina Suomessa. Nykyään naisten superpesis on naisten palloilusarjoista katsotuin.
”Pesäpalloon ei kuulu fyysistä kontaktia. Urheilun historian hämärissä on katsottu, että laji sopii myös naisille”, Rämet sanoo.
Superpesis korvasi 1989 SM-sarjan korkeimpana pesäpallosarjana. Naiset ja miehet otettiin heti ennakkoluulottomasti saman katon alle.
Rämetin mukaan 1980-luvulla pesäpalloliike kävi pitkän keskustelun Yleisradion kanssa, että myös naisten pääsarjan tulokset saatiin mukaan Urheiluruutuun.
Lue lisää:
- Osaston luetuimmat
