Kuvassa on kolme neljästä kirjan kirjoittajasta: Leif Ruhnström, Lauri Kontro ja Håkan Larsson. Kuva: Bertil Ekerlid
Tiesitkö, että Astrid Lindgrenin veli oli Kekkosen hyvä kaveri? – Gunnar Ericsson järjesti Suomeen merkittävää apua sotavuosina
Gunnar Ericsson opiskeli suomen kielen ja vieraili Suomessa todistetusti kymmeniä kertoja.
Gunnar Ericssonista kertova kirja julkaistiin Ruotsissa maaliskuussa 2026.Maanviljelijä, taiteilija, poliitikko, kirjailija ja suuri Suomen ystävä. Tätä kaikkea ja paljon muuta oli ruotsalainen Gunnar Ericsson (1906–1974), jonka elämästä kertova kirja julkaistiin Ruotsissa maaliskuun lopussa.
Från Bullerbyn till Lidarrende -nimeä kantava ruotsinkielinen teos luotaa Ericssonin elämänvaiheiden lisäksi myös Ruotsin ja Suomen historiaa 1920-luvulta sotavuosiin sekä niiden jälkeiseen aikaan.
”Gunnarin sisko Astrid Lindgren on huomattavan kuuluisa henkilö kansainvälisestikin. Gunnar on vähemmän tunnettu, mutta myös hän eli erittäin kiinnostavan elämän. Ajatus Gunnarista kertovasta kirjasta tuli heidän lapsiltaan”, emerituspäätoimittaja ja tietokirjailija Lauri Kontro kertoo.
”Kun Gunnar tapasi ensi kertaa nuoren nousevan poliitikon Urho Kekkosen, sielunveljet löysivät toisensa.”
Kontro on yksi kirjan neljästä kirjoittajasta. Hänen kirjoittamansa osio keskittyy etupäässä Gunnar Ericssonin Suomi-suhteeseen.
”Suomen ja Ruotsin suhteet olivat 1930-luvulla huonot erityisesti siksi, että Lapuanliike oli noussut Suomessa. Gunnar oli tuohon aikaan Ruotsin maaseudun nuorten liiton järjestöpäällikkö, joka oli mukana Suomeen 1937 lähetetyssä Bondeförbundetin eli Talonpoikaisliiton delegaatiossa”, Kontro kertoo.
Ruotsalaisdelegaation pyrkimyksenä oli parantaa suhteita Suomeen. Tavoite kantoikin nopeasti hedelmää ja naapurimaiden välit alkoivat normalisoitua, varsinkin kun molemmissa maissa tuli valtaan punamultahallitus 1930-luvun lopulla.
Myös henkilösuhteilla oli vaikutuksensa.
”Kun Gunnar tapasi ensi kertaa nuoren nousevan poliitikon Urho Kekkosen, sielunveljet löysivät toisensa. Heidän poliittisessa ajattelussaan oli paljon yhteistä. Esimerkiksi se, ettei ääriliikkeille saa antaa valtaa yhteiskunnassa”, Kontro kertoo.
Ericsson ja Kekkonen muistuttivat toisiaan myös persooniltaan.
”He olivat aikamoisia kujeilijoita ja tykkäsivät juhlia.”
”Talvisodan aikana Gunnar oli järjestämässä sotalapsien vastaanottoa Ruotsiin. Jatkosodassa hänen roolinsa oli vieläkin merkittävämpi.”
Gunnar opiskeli suomen kielen ja vieraili Suomessa jatkosodan aikana yli 50 kertaa. Ericsson on merkittävä henkilö Suomen sotahistoriassa.
”Talvisodan aikana Gunnar oli järjestämässä sotalapsien vastaanottoa Ruotsiin. Jatkosodassa hänen roolinsa oli vieläkin merkittävämpi, kun hän järjesti Ruotsista merkittävää apua sotaa käyvän Suomen maataloustuotannon tukemiseksi.”
Ericsson toi vuosina 1942–1945 Suomeen vuosittain tuhat maatalouden ammattilaista, jotka osaltaan huolehtivat siitä, että kevättyöt ja sadonkorjuu onnistuivat suomalaismiesten ollessa rintamalla.
”Ruotsalaiset myös korjasivat työkaluja ja toivat paljon maataloudessa tarvittavia välineitä Suomeen sodan aikana. Heidän apunsa oli ratkaisevan tärkeää”, Kontro painottaa.
Gunnar Ericsson oli merkittävä poliitikko myös kotimaassaan. Nuorena Ericsson organisoi Ruotsin maaseudun nuorten liiton toimintaa niin tehokkaasti, että poliittinen nuorisojärjestö nousi maansa merkittävimmäksi. Ruohonjuuritason työ vauhditti sittemmin koko puolueen menestystä Ruotsin politiikassa.
”Myöhemmin hän istui kolme kautta Ruotsin eduskunnassa. Kuitenkin omien sanojensa mukaan hän piti kaikista merkittävämpänä saavutuksenaan Suomen auttamista sotavuosina. Siitä hän oli kaikista ylpein.”
”Varsinaisena verrokkina Gunnarille pidetään Melukylän lasten Lassea.”
Gunnar oli koko elämänsä ajan läheinen siskonsa Astrid Lindgrenin kanssa.
Kerrotaan, että Gunnarin persoona olisi antanut vaikutteita myös Lindgrenin lastenkirjojen henkilöhahmoihin.
”Sanotaan, että Vaahteramäen Eemelin hahmossa on vaikutteita sekä Astridin isästä että Gunnar-veljestä. Mutta varsinaisena verrokkina Gunnarille pidetään Melukylän lasten Lassea”, Kontro kertoo.
”On myös tulkittu, että Veljeni Leijonamieli -kirja olisi saanut monin tavoin vaikutteita Gunnarista.”
Gunnar Ericssonin elämäkerta ilmestyy Suomessa ensi syksynä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
