• Tiesitkö: Näppäimistö ei noudata aakkosjärjestystä, sillä se sai aikanaan näppäimet solmuun

    Ääkköset nousivat näppäimistön keskiriveille 1970-luvulla.
    Suomalaisissa näppäimistöissä ääkköset siirtyivät alariviltä nykyisille paikoilleen näppäimistön oikeaan laitaan vuonna 1976.
    Suomalaisissa näppäimistöissä ääkköset siirtyivät alariviltä nykyisille paikoilleen näppäimistön oikeaan laitaan vuonna 1976. Kuva: Juho Leskinen
    Lukemisto|Historia ja perinne
    11.2.202317:00
    Tuovi Mäkipere

    Muistatko, mitkä ovat tavallisen näppäimistön kuusi ensimmäistä kirjainta ylärivissä vasemmalla? Ne ovat Q, W, E, R, T ja Y. Mutta miksi ihmeessä juuri nämä kirjaimet?

    Syitä pitää hakea yli 150 vuoden takaa. Vuonna 1868 yhdysvaltalainen keksijä Christopher Latham Sholes oli mukana kehittämässä ja patentoimassa varhaista kirjoituskonetta. Muinaisessa koneessa näppäimistö noudatti aakkosjärjestystä.

    Aakkosjärjestys kuitenkin osoittautui englannin kielen kirjoittamiseen hankalaksi. Tarinan erään tunnetun version mukaan varhaiset konekirjoittajat joutuivat jopa hidastamaan työskentelytahtiaan, sillä englannin kielessä on useita kirjainyhdistelmiä, jotka sijaitsevat lähekkäin sekä sanastossa että aakkosissa. Kahta vierekkäistä näppäintä ei kuitenkaan voinut painaa aivan peräkkäin, jotta niiden varret eivät takertuneet toisiinsa.

    Tuotekehitystä piti siis jatkaa. Vuonna 1873 Sholes tarjosi uudenlaisella näppäinjärjestyksellä varustettua kirjoituskonetta asevalmistajana tunnetulle Remingtonille, joka otti koneen tuotantoon seuraavana vuonna.

    Qwerty-näppäimistö löi kuitenkin läpi vasta 1870-luvun lopulla, kun siitä tuli markkinoille versio, jossa oli isojen kirjainten lisäksi myös pienet kirjaimet. Näppäimistön kokoa ei kuitenkaan tarvinnut kaksinkertaistaa, sillä siihen keksittiin lisätä shift- eli vaihtonäppäin. Samalla näppäimellä voi edelleen vaihtaa isojen ja pienten kirjainten välillä.

    Qwertystä on monenlaisia kansallisia versioita, kuten saksankielisten maiden qwertz ja ranskankielisten azerty. Suomen- ja ruotsinkielinen näppäimistö vaatii luonnollisesti paikat Å-, Ä- ja Ö-kirjaimille.

    Ääkköset siirtyivät alariviltä nykyisille paikoilleen näppäimistön oikeaan laitaan vuonna 1976. Samalla piste, pilkku ja alaviiva hyppäsivät alariville. Tällaisilla näppäimistöillä suomalaiset ovat kirjoittaneet melkein puoli vuosisataa.

    Lähteet: Interesting Engineering (22.7.2021), IS (8.11.2021)

    Lisää aiheesta
    • Elektroniikan kierrättämiselläkin on oma hiilijalanjälkensä

      Ympäristö | Elektroniikan hiilijalanjälki syntyy valmistuksessa

    • Alakoululaisen käsialanäyte. Käsialaa harjoitellaan vihkoihin kuten ennenkin, tyyli vain on aiemmasta muuttunut.

      Persoonallinen käsiala korvasi pakollisen kaunokirjoituksen – tavoitteena ei ole kaunis vaan käyttökelpoinen ja luettava ilmaisun väline

    • Suomessa lukeminen on vuodesta toiseen suosittu harrastus. Kuvassa kirjaston asiakkaat hakevat luettavaa kirjastoautosta Helsingissä vuonna 1988.

      Tietokoneaikaan siirtyminen aiheutti hankausta kustannusalalla – tällä vuosituhannella kirjoituskoneet jäivät lopullisesti historiaan

    • Metsänomistus ja metsänhoito kiinnostavat Tuomas Kyröä, koska ne kuuluvat hänen mukaansa olennaisesti suomalaisuuteen. Kirjailija on nykyään portaattomasti sekä kaupunkilainen että maalainen. Perheellä on asunto Helsingin keskustassa ja kolmasosan vuodesta Kyrö viettää kakkoskodissaan Orimattilan maaseudulla.

      Kirjailija Tuomas Kyrö aloittaa MT:n kolumnistina – tuleva kirjailija teki nuorena Olivetti-kirjoituskoneelle tempun, jonka kertomista italialainen tulkki häpesi

    • Vajaat 30 vuotta diakonissana työskennellyt Seija Puusaari kertoo, että nykyään monta työvälinettä voi unohtaa autoon, kunhan kännykkä on mukana.

      ”Jälkikäteen ajatellen voi vain äimistellä" – näin paljon kännykkä ja tietokone ovat helpottaneet diakonissan kotikäyntejä ja hoitotyötä

    Artikkelin aiheet
    QWERTY-näppäimistö
    kirjoituskone
    näppäimistö
    aakkoset
    teknologian historia
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää