

Suunnan muuttaminen sai vaaleissa kiistattoman suuren tuen SDP:n voitollisesta tuloksesta huolimatta. Näin eduskuntavaaleja arvioi tuoreeltaan vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
”Ongelmia syntyy siitä, että kaikki kakkoskategorian tukipuolueet – keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto – hävisivät vaaleissa poikkeuksellisen paljon paikkoja. Se vaikeuttaa kestävän hallituskoalition muodostamista sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten että kokoomuksen ja SDP:n akselilla.”
Siimeksen mukaan SDP:n vaalistrategia ei näytä loppuun asti mietityltä. Taktinen äänestäminen lisäsi vihreiden rökäletappiota, mikä hankaloittaa demareiden säilymistä vallassa.
”Puolueen olisi todennäköisesti kannattanut pohtia enemmän valtiontalouden tasapainottamiseen liittyviä asioita. Nythän SDP ei viestinyt lainkaan muutosta vaan yksinomaan pysyvyyttä. Se ei kantanut näissä vaaleissa.”
Siimeksen mielestä pelkkä valtiontalouden kuntoon laittaminen ei yksinään selitä kokoomuksen vaalivoittoa. Tulos heijastaa myös jonkinlaista turvallisuuspoliittista kannanottoa.
Eduskuntavaaleissa moni puolue rajasi etukäteen keiden kanssa ei ainakaan mene hallitukseen. Siimes itse istui aikanaan sateenkaarihallituksissa, jotka kattoivat puoluekentän vasemmistoliitosta kokoomukseen.
”On harvoin viisasta olla täysin kategorinen. Yhteistyökyky pitäisi olla arvostettu omaisuus puolueissa ja niiden johdossa, eikä kyky poissulkea kumppaneita.”
Kyllä kaikkien vastuullisten puolueiden pitäisi ottaa kantaa siihen, mitä Suomen velkaantumisvauhdille tehdään. Vasemmistossa hallitsee vääränlainen äänestäjien pelko.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja seuraa puoluepolitiikkaa nykyään katsomon puolelta.
”Sanoin jo kauan sitten, että olen liberal left arvomaailmaltani. Ei siitä vaatteesta pääse, jos on joskus vasemmistopuolueessa toiminut ja sen puheenjohtajana ollut. Arvioin edelleen, miten molemmat vasemmistopuolueet elävät ajassa.”
Suvi-Anne Siimestä hämmentää erityisesti sosiaalidemokraattien nykyinen talouslinja, jota hän kutsuu tuulentupien rakentamiseksi.
”Kyllä kaikkien vastuullisten puolueiden pitäisi ottaa kantaa siihen, mitä Suomen velkaantumisvauhdille tehdään. Vasemmistossa hallitsee vääränlainen äänestäjien pelko.”
Siimes korostaa, että hän ei kannata valtiovarainministeriön esittämää inhorealistista leikkauslinjaa. Vasemmisto kuitenkin luovutti muille puolueille valtit käsiin sanomalla kaikille sopeuttamistoimille: Ei.
60 vuotta kesäkuussa täyttävä Suvi-Anne Siimes oli ministerinä Paavo Lipposen (sd.) molemmissa sateenkaarihallituksissa.
”Ne olivat demarivetoisia hallituksia, joissa oli kaksi vasemmistopuoluetta. Me harjoitimme ihan järjellistä ja vastuullista talouspolitiikkaa. Siihen kuului myös säästäminen.”

Suvi-Anne Siimes erosi vasemmistoliiton puheenjohtajan paikalta vuonna 2006. Laitavasemmisto on sen jälkeen reivannut suhtautumistaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, Venäjään ja hallituksessa toimimiseen.
”Li Anderssonin puheenjohtajakaudella asennoituminen valtaan ja vallankäyttöön on normalisoitunut. Vielä 20 vuotta sitten kävimme jokapäiväistä painia siitä, ollaanko hallituksessa vai ei. Viime kaudella vasemmistoliitto oli erityisen rakentava hallituspuolue”, Siimes kiittelee.
Puoluetoverit syyttivät aikanaan häntä Nato-kiimasta. Nyt enemmistö vasemmistoliiton kansanedustajista äänesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, mitä Siimes pitää isänmaallisena tekona.
Aliarvostetuin poliittinen uutinen viimeisen puolentoista vuoden ajalta on silti vasemmistoliiton yksimielinen tuki valtioneuvostossa päätettyyn hävittäjähankintaan.
”Sen jälkeen ymmärsin, että vasemmistoliitossa on moni asia muuttunut. Lenin-patsas on viety varastoon.”
Meillä leimattiin rasistiseksi puheeksi arkisten ongelmien esiinnostaminen aika kauan.
Suvi-Anne Siimes myöntää, että maahanmuuttopolitiikassa tehtiin Suomessa virheitä 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella.
”Meillä leimattiin rasistiseksi puheeksi arkisten ongelmien esiinnostaminen aika kauan.”
Hän toimi asuntoministerinä 1999–2003. Siimes ei ole ylpeä omastakaan toiminnasta. Silloiset tuoreet maahanmuuttajat elivät kerrostaloissa eri tavalla kuin kantasuomalaiset.
Siimes vieraili ministerinä asukasilloissa. Siellä tuotiin esiin esimerkiksi hajuongelma, kun maahanmuuttajat polttavat paprikoita alkeellisella hellalevyllä.
”Minun olisi pitänyt silloin tajuta, että kysymyksessä on laajempi yhteiskunnallinen haaste, eikä vain yksi asukastilaisuus.”
On harvoin viisasta olla täysin kategorinen. Yhteistyökyky pitäisi olla arvostettu omaisuus puolueessa ja sen johdossa, eikä kyky poissulkea kumppaneita.
Työeläkejärjestelmän rahoitustasapaino on historiallisen hyvässä tilanteessa, Telan toimitusjohtaja Siimes sanoo.
Toki vähäiseksi käynyt syntyvyys voi aiheuttaa isoja työeläkemaksun nousupaineita 2040-luvun lopulla ja 2050-luvulla. Näiden ongelmien ratkaiseminen ei ole kuitenkaan vielä tulevan vaalikauden asia, hän korostaa.
”Eläkejärjestelmä on kuin vanha omakotitalo, eikä se tule koskaan täysin valmiiksi. Suomessa ei ole eläkekriisiä, joten emme tarvitse paniikkiratkaisuja.”
Valtiovarainministeriö on esittänyt, että tulevalla vaalikaudella menoja voitaisiin supistaa muun muassa työeläkeindeksin jäädyttämisellä. Siimeksen mukaan indeksimeuhkaaminen ei ole vastuullista ajattelua, koska se voi aiheuttaa yhteiskuntaan epävakautta.
Hän varoittaa, että Ranskan hirvittävät eläkemellakat voivat toistua joskus myös Suomessa.
”Itänaapurin kyljessä en olisi ensimmäisenä vaatimassa reformeja, jotka heikentävät ihmisten luottamusta pitkäaikaiseksi turvaksi tarkoitettuun järjestelmään.”
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja ja entinen poliitikko. Syntyi Helsingissä 1963.
Koulutukseltaan valtiotieteen lisensiaatti (taloustiede) Helsingin yliopistosta. Vasemmistoliiton kansanedustaja 1999–2007. Vasemmistoliiton puheenjohtaja 1998–2006.
Kulttuuriministeri Paavo Lipposen I hallituksessa (1998–1999) toinen valtiovarainministeri, kehitysyhteistyöministeri ja asuntoministeri Lipposen II hallituksessa (1999–2003).
Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja 2007–2011. Telan toimitusjohtaja syksystä 2011 lähtien.
Perheeseen kuuluvat puoliso, kolme aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Harrastukset lukeminen, kuntoliikunta, luonto ja leipominen.
Eri puolilla Suomea asuviin ihmisiin tutustuminen oli paras perintö, mikä Suvi-Anne Siimekselle jäi käteen vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta.
”Olen tytönheitukka pääkaupungista, enkä kauheasti tiennyt maailmasta. Koko Suomi tuli nopeasti tutuksi. Esimerkiksi Lapin poliittinen todellisuus on hyvin toisenlainen kuin Helsingin.”
Siimes lähti 1990-luvun alussa kunnallispolitiikkaan asuessaan nykyisin Raaseporiin kuuluvassa Pohjassa. Uudenmaan kulttuurimaaseudulla ja teollisuusyhdyskunnassa hänen näkemyksensä suomenruotsalaisista muuttui täysin.
”Lapsuudessani Suomen ruotsinkieliset olivat niitä, jotka kävivät Stockmannilla. Kun muutin Pohjaan, siellä ruotsinkielinen olikin jordbrukare eli maanviljelijä ja fabriksarbetare eli tehdastyöläinen.”
Siimes on hankkinut puolisonsa kanssa kakkoskodin Läntiseltä Uudeltamaalta, koska hän ei halua enää asua pelkästään Helsingin vilinässä.
Kiintoisa yhteys maaseutuun avautui muutama vuosi sitten sedän perunkirjoituksessa. Hän peri 2,5 hehtaaria metsää Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeeltä Kiteeltä. Osa palstasta on joutomaata.
”Ajat ovat levottomat, joten en ole hakenut edes rajankäyntilupaa. Se kuvastaa lapsuudesta periytyvää pelkoa, että Venäjä on paha. Aluksi rajan omistaminen oli hauska vitsi, mutta ei enää.”