Taneli Hakkarainen näyttää nykyaikaisen puuveneen rakenteen: puupinnan alla menevät kevlarköydet poikkisyin laudoitukseen nähden ja lukitsevat puun elämisen. Tuloksena on jäykkä ja helppohoitoinen pinta. Kuva: Jaana Kankaanpää
Puuvenekeskus on kilpaveneiden formulavarikko – "Täällä hierotaan aivonystyröitä, miten suorituskyky saataisiin hiottua huippuunsa"
Suomen Puuvenekeskuksessa pääsee näkemään, miten veneenveistäjä sovittaa yhteen insinööritaidon ja estetiikan työstämällä puuta.
Blue Marlin on rakennettu Englannissa vuonna 1937. Sitä alettiin entisöidä Kotkassa vuonna 2008. Kuva: Jaana KankaanpääSini-punakylkinen kaunotar hurmaa tulijan heti ovesta tultua. Kyseessä on 12-metrinen kilpapurjevene Blue Marlin, Suomen Puuvenekeskuksen aarre, joka tuli Kotkaan lähes raatona. Sen metallinen tukiranka oli ruostunut pitsinohueksi ja syönyt laudoituksen rikki, mutta kuudessa vuodessa kotkalaiset mestarit kunnostivat sen nykyiseen loistoonsa.
Veneellä on kilpailtu ahkerasti, viimeksi MM-kisoissa vuonna 2019 Yhdysvalloissa.
"Näillä veneillä kilpaillaan oikeasti. Joka talvi me hieromme täällä aivonystyröitämme, saisimmeko jotenkin parannetuksi suorituskykyä", kertoo telakkamestari Taneli Hakkarainen. Puuvenekeskus on vähän kuin kilpaveneiden formulavarikko, missä insinöörit ja veneenveistäjät työstävät veneitä entistä paremmiksi.
Entisöintipuolella kilpapurjeveneet ovat olleet keskukselle iso työllistäjä. Nytkin hallissa on kunnostettavana kaksi kansainvälisen 6mR-luokan venettä, jotka ensi vilkaisulla näyttävät samoilta, mutta poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Veneiden mitat sijoitetaan laskentakaavaan, jonka lopputuloksen pitää olla kuusi. Voi olla esimerkiksi isompi purje ja pienempi runko tai päinvastoin. Haetaan mahdollisimman hyvää kompromissia", Hakkarainen selittää.
Veneenrakentaja Martin Rosenstedt hioo pois maalia vanhan puuveneen pohjasta. Hän on yksi Puuvenekeskuksen kymmenestä veneenveistäjästä. Kuva: Jaana KankaanpääEntisöinti tulee kalliimmaksi ja vie enemmän aikaa kuin uuden veneen ostaminen, mutta perinteen säilyttämisellä on suuri painoarvo. "Jos haluaisi tehdä uuden tällaisen veneen, sen pitäisi olla ainakin suunniteltu 1930–50-luvulla. Ja jos tuo vene haluttaisiin rakentaa uudestaan, tämä pitäisi tuhota, sillä kahta samanlaista ei saa olla."
Hakkarainen esittelee Puuvenekeskuksen veneitä ylpeänä. Keskus on avoinna kaikille veneistä kiinnostuneille ja siellä voi nähdä veneenveistäjät työssään. Keskuksen fanikunta on miesvaltainen: pursiseuroja, insinööriopiskelijoita, varttuneemman väen herrakerhoja.
Kaarihallin muotoinen veistämörakennus on osa Suomen Puuvenekeskusta. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen Puuvenekeskuksessa toimii neljä puuveneveistämöä, pressuneulomo, valokuvaamo, moottorihuoltofirma ja kahvila. Vieraat pääsevät ihailemaan veneitä yleisöparvelta.
Keskus perustettiin Kotkan kulttuurisataman alueelle 1990-luvulla osuuskuntamuotoon, kunnes vuonna 2008 yksityinen henkilö osti sen, saneerasi rakennukset ja rakennutti veneen kokan muotoisen kaarevakattoisen veistämörakennuksen. Kesäisin, kun veneet ovat vesillä ja halli on tyhjänä, hallia vuokrataan kulttuurikäyttöön.
Puukeskuksen puolentoista hehtaarin alueella rakennetaan, huolletaan ja varastoidaan veneitä. Toimintaa pääsee seuraamaan arkisin kello 8–16.
"Talon omistaja ajattelee, että puuvene tuottaa mielihyvää muillekin kuin sen käyttäjälle. Insinööritaidon ja estetiikan kohtaaminen kiehtoo muitakin kuin veneilijöitä", Hakkarainen on huomannut.
Suomen Puuvenekeskus, Tornatorintie 15, 48100 Kotka, avoinna veistämön työaikana. Vapaa pääsy.
Lue myös:
Pitkäänkö veneilyn buumi kestää? "Tämä on ollut mökkeily- ja veneilyvuosi"
Saariston satamissa lähes kaikkien veneiden perälipuissa Suomen värit
- Osaston luetuimmat
