Moni talousvaikeuksiin joutunut ei hae apua ajoissa: “Tiloilla voidaan olla liian toiveikkaita”

Velkaneuvontaan ei aina oteta yhteyttä, vaikka kannattavuuskriisi olisi vienyt tilan talouden pidemmäksi aikaa pakkasen puolelle. Vain noin joka kymmenes MT:n velkaantumiskyselyyn vastanneista tuottajista on ottanut yhteyttä velkaneuvontaan.

Pro Agrian velkajärjestelyihin erikoistunut erityisasiantuntija Juha Nivala kannustaa talousvaikeuksissa olevia tiloja hakeutumaan velkajärjestelyyn.

Hän korostaa, että pienikin pino maksamattomia laskuja on hyvä syy ottaa yhteyttä. "Korjaavia toimenpiteitä on paljon helpompi tehdä aikaisessa vaiheessa. Tilanteen ei tarvitse olla katastrofaalinen."

Velka voi tuottaa häpeää, mutta tilanne on harvoin viljelijän syy.

"Kannattaa muistaa, että maatalouden toimintaympäristö on muuttunut. Jos maidon litra- ja lihan kilohinnat olisivat erilaiset, kaikkien suomalaisten tilojen kannattavuus olisi parempi. Yksittäinen viljelijä ei voi asialle mitään."

Velkaantunut tarvitsee myös henkistä tukea. Velkaneuvontaan kuuluukin talouden hahmottamisen lisäksi myös henkinen rinnalla kulkeminen.

Velkaneuvonnan kautta tila voi päästä velkajärjestelyyn. Se kannattaa silloin, kun velkojia on useita ja velkojen kokonaissumma merkittävä. Velkoja voidaan järjestellä joko vapaaehtoisen velkajärjestelyn tai yrityssaneerauksen kautta. Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä velkojien kanssa neuvotellaan takaisinmaksuajoista ja velkojen alentamisesta. 
Mukana oleminen on velkojille vapaaehtoista.

Yrityssaneerauksella pyritään ylivelkaantuneen mutta elinkelpoisen tilan toiminnan jatkumiseen. Siinä velan määrää ja korkoja yleensä pienennetään. Yrityssaneeraus toteutuu vain käräjäoikeuden päätöksellä ja mukana ovat kaikki velkojat.

Kumpikin menettely on velalliselle maksullinen, mutta Nivalan mukaan hyöty on kustannuksia suurempi.

Merkkejä yhteydenottojen kasvustakin on näkyvissä: yrityssaneeraukset maa-, 
metsä- ja kalatalouden yrityksissä ovat kaksinkertaistuneet tammi-maaliskuussa viime vuoteen verrattuna.

"90-luvun laman aikana maatiloilla tehtiin paljon yrityssaneerauksia. Sen jälkeen niitä ei ole ollut juurikaan, mutta nyt määrä on taas kasvussa. Myös vapaaehtoisten menettelyjen määrä on lisääntynyt", Pro Agrian erityisasiantuntija Juha Nivala kertoo.