Tiesitkö: Suomessa käytettävä viittomakieli on vakavasti uhanalainen

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, mutta ne ovat kaikkea muuta kuin valtakunnan ainoat kielet. Esimerkkejä autoktonisista kielistä, eli maassa kauan käytetyistä kielistä, ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Viittomakielet ovat syntyneet ympäri maailmaa toisistaan riippumatta kuurojen yhteisöissä, kuten asuntolakouluissa. Tämän vuoksi maailmassa arvioidaan olevan vähintään monta sataa – ehkä jopa tuhatkunta – viittomakieltä.

Suomen viittomakielisestä historiasta ei voi puhua mainitsematta Carl Oscar Malmia (1826–1863), joka opiskeli Ruotsissa, oppi ruotsalaisen viittomakielen ja perusti Suomeen maan ensimmäisen kuurojenkoulun. Ruotsalaisesta viittomakielestä ovat kehittyneet Suomessa nykyään käytettävät suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Kuurojen viittomakielinen opetus joutui kuitenkin vastatuuleen jo vuonna 1892, kun Suomessa alettiin käyttää puhemenetelmää kuurojen opetuksessa. Puhtaasta puhemetodista luovuttiin vasta 1970-luvulla ja viittomakielen tuloa opetuskieleksi jouduttiin odottamaan 1990-luvulle asti.

Suomalainen viittomakieli on nykyään noin 3 000 henkilön äidinkieli, mutta suomenruotsalainen viittomakieli on 100 käyttäjällään vakavasti uhanalainen.

Viime vuosina monet ovat kuulleet suomenruotsalaisesta viittomakielestä ensimmäistä kertaa esimerkiksi katsoessaan Linnan juhlia, jotka on viitottu molemmille kotimaisille viittomakielille vuodesta 2020 alkaen.

Tänä vuonna myös Uuden musiikin kilpailu (UMK) sai selostuksen suomalaisen viittomakielen lisäksi osittain myös suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Lähteet: Kielikello 3/2011, Diak-amk 13.7.2021