Tekosaaret ovat muinainen keksintö – atsteekit rakensivat pääkaupunkinsa järven päälle jo lähes 700 vuotta sitten

Meksikon nykyisen pääkaupungin Mexico Cityn paikalle perustettiin vuonna 1325 atsteekkivaltakunnan tuleva pääkaupunki.

Pienelle saarelle Texcocojärveen kohonnut kaupunki sai nimen Tenochtitlán. Sen valta ja väkiluku kasvoi vuosikymmenten ja -satojen aikana. Samalla kaupunkia laajennettiin tekosaarien avulla.

Atsteekkivaltakunta ei suinkaan ollut ensimmäinen tai ainoa sivilisaatio, joka osasi rakentaa uutta maata. Tekosaaria on rakennettu historiallisina ja esihistoriallisina aikoina ympäri maailmaa.

Saarten koko on vaihdellut pikkuruisista valtaviin. Esimerkiksi atsteekkien rakentaman saarikaupungin asukasluvun on arvioitu olleen jopa 500 000 ihmistä.

Nykyajan Euroopassa erityisesti hollantilaiset ovat olleet eteviä muuttamaan merta maaksi. Vanhan sanonnan mukaan ”Jumala loi maan, mutta hollantilaiset loivat Alankomaan”.

Heitossa on perää, sillä jopa kolmannes maan pinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Tämä on saavutettu monimutkaisten kanava- ja patojärjestelmien avulla.

Alankomaissa Flevolandin maakunta on tehty pitkälti merta kuivaamalla. Merkittävän osan maakunnan pinta-alasta muodostaa Flevopolder, joka on myös maailman suurin ihmistoimin syntynyt saari. Kooltaan Flevopolder on 940 neliökilometriä. Vielä viime vuosisadan alussa suurin osa maakunnasta oli meren pohjaa. Nyt paikalla on sekä kaupunkeja että maanviljelyä.

Moni yhdistää tekosaaret erityisesti Yhdistyneissä Arabiemiraateissa sijaitsevaan Dubaihin. Kaupunki alkoi rakentaa 2000-luvun alussa Persianlahden rannalle tekosaariaan. Saaret on rakennettu muun muassa palmujen ja maailmankartan muotoon.

Lue lisää:

Miksi harvaanasuttuun Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi kalliita ja epäekologisia tekosaaria?

"Jos riskit halutaan välttää kokonaan, niin saari pitäisi jättää rakentamatta” – tekosaaret haittaavat luonnon kiertoa, ja siksi niitä myös vastustetaan