Lohon tsasounan mallina toimi Äänisen Kizhin saarella sijaitseva ortodoksipyhättö. Kuva: Lari Lievonen
Heikki Timperi haaveili omasta tsasounasta – mittavirheen takia pyhäköstä tuli isompi kuin mitä piti
Kun Ylämaan Lohon kylässä asuvat Heikki ja Briitta Timperi kääntyivät ortodokseiksi, Heikillä syttyi kipinä oman kylätsasounan rakentamiseen. Nyt Timpereiden pellolla seisoo ortodoksisen rakentamisperinteen mukainen tsasouna, jossa on käynyt vierailijoita aina ulkomaita myöten.TilaajalleYlämaa
Briitta ja Heikki Timperi ovat miettineet tarkoin Lohon kylätsasounan yksityiskohdat. Tsasounan keskiosa eli kirkkosali on koristeltu ikoneilla, lampukoilla, kynttiläkattokruunulla sekä tuohuskynttilöillä. Kuva: Lari LievonenLumisen pellon pientareella, koivujen katveessa pilkottaa hirsiseinäinen rakennus. Sen kyljet hohtavat kauniin harmaina. Katolla sipulikupoli ja ortodoksinen risti kurkottelevat kohti taivasta.
Rakennus on kylätsasouna, Heikki Timperin haaveiden täyttymys.
Tsasouna on pieteetillä rakennettu, ortodoksisia perinteitä noudattaen, työtunteja säästelemättä.
Timperin mieleinen malli löytyi vasta Äänisen Kizhin saarelta. Siitä otettiin valokuvia sekä rakennuksen ulkomitat.
”Heikki mittasi sen harppomalla, mutta harppoi mittavirheen”, naurahtaa Briitta Timperi.
Niinpä Lohon, kirjakielellä Lohkon, kylän tsasouna on esikuvaansa suurempi.
Heikki Timperiä on aina kiinnostanut karjalainen rakennusperinne. Itä-Karjalan matkoillaan hän huomasi, että lähes joka kylässä oli tsasouna. Ne olivat 1500–1600-luvun malliin rakennettuja, köyhän karjalaiskylän tsasouneja. Huoneita niissä oli joko yksi, kaksi tai kolme.
Timperin tsasounassa huoneita on kolme.
”Tuo on alttarihuone, tämä on kirkkosali ja siinä on eteistila”, Timperi viittoo kädellään pyhättönsä keskellä seisoen.
Tsasounassa on kolme huonetta. Alttari on yksinkertainen pöytä, jonka yläpuolella on puinen ortodoksiristi. Kuva: Lari LievonenTsasounan sisällä kaikki yksityiskohdat on tarkoin mietitty. Kirkkosalin seinälle on ripustettu kolme ikonia. Yhden ikonin alla on krusifiksi, joka on peräisin Irkutskin Pyhän Nikolauksen kirkosta.
Alttarina on yksinkertainen pöytä, jonka päälle on asetettu kynttelikkö ja kesäisin myös kukkia. Sen yläpuolelle on ripustettu ortodoksiristi.
Tsasounan kolme ikonia ovat ikonitaiteilija Liisa Tynkkysen maalaamia. Tämä ikoni esittää Smolenskin Jumalanäitiä. Kuva: Lari LievonenOrtodoksisuus levisi jo 1000-luvulla nykyiseen Karjalaan ja Kaakkois-Suomen alueelle. 1500-luvulla sen asema oli karjalaisten keskuudessa jo vakiintunut.
Kun sodan jälkeen ortodokseja siirtyi luovutetun Karjalan puolelta Suomeen, Suomen valtio tuki uusien kirkkojen ja tsasounien rakentamista. Toiveena kuitenkin oli, ettei niitä rakennettaisi keskelle kirkonkylää, eikä niihin tulisi sipulikupolia. ”Se olisi ärsyttänyt valtaväestöä”, Timperi kertoo. Sipulikupoli oli venäläisten kirkon merkki.
Mutta Lohon tsasounassa on sipulikupoli, Kizhin mallin mukaisesti. Siinä on 500 yksittäistä palaa, jotka Timperien vävy mittasi yksitellen.
Tsasounan sipulikupolissa on lähes 500 palaa, jotka on mitattu yksitellen. Työtunteja siihen kului satakunta. Kuva: Lari LievonenSuku oli myös muilta osin auttelemassa, sillä serkku puolestaan nikkaroi ovet ja ikkunat. Heikki itse vuoli tsasounan seinähirret.
Myös pyhätön puut ovat pääosin Timpereiden omasta metsästä, laudoituksia lukuun ottamatta.
”Rahaa meni vähän, mutta työtä on ollut paljon”, Timperi summaa kaikkiaan 3,5-vuotta kestänyttä urakkaa.
Jotta tsasouna olisi kaikin puolin aito, sen maaperän, ristin siunaamisen sekä kirkonvihkimisen toimitti Lappeenrannan ortodoksiseurakunnan Isä Timo.
Tsasounan käsin kuoritut ja vuollut hirret ovat kotoisin Timpereiden omasta metsästä. Ikkunoiden vuorilaudat on koristeltu perinteisen karjalaisen mallin mukaisesti. Kuva: Lari LievonenTimperit liittyivät ortodoksiseen kirkkoon yli kymmenen vuotta sitten. Heikki ensin, sitten Briitta.
Briitta Timperille ortodoksisuus oli aluksi vierasta. Tunne kuitenkin muuttui erään kyläläisen hautajaisissa, jonka suoritti ortodoksinen pappi.
”Vaikka tilaisuus oli surullinen, siinä hetkessä oli jotain kaunista toivon tunnetta.”
Tuo toivon tunne jäi mieleen elämään. Pian sen jälkeen hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon.
Timperit muistelevat erityisesti liittymisseremoniaan kuuluvaa kastetta ja mirhavoitelua.
”Nilkkoihin, käsiin ja otsaan laitettiin hyvänhajuisella öljyllä ristin merkit. Se oli juhlava hetki.”
Tuohusvadin yläpuolella roikkuva krusifiksi on peräisin Irkutskin Pyhän Nikolauksen kirkosta. Heikki Timperi osti sen matkustaessaan Siperian junalla Vainikkalasta Pekingiin. Kuva: Lari LievonenKun Timperit käyvät kirkossa, he menevät yleensä Lappeenrannan ortodoksisen kirkon lauantain vigiliaan.
Heille molemmille usko merkitsee turvaa.
”Se on jonkinlaista vakaumusta ja luottamusta siihen, että kaikesta ei tarvitse ihan itse selvitä”, toteaa Briitta Timperi.
Heitä viehättää myös ortodoksisuuden erityinen hohto sen vuosisatojen aikana hioutuneiden perinteiden vuoksi.
Yhdeksän vuotta sitten valmistunut kylätsasouna on kaikille avoin. Lohon kylän asukkaat ovat ottaneet sen avoimin mielin vastaan.
Briitta Timperi kertoo, että muutama naapuri tuli talkoisiin, kun tsasounan seiniä pestiin.
”Silloin kun tämä vihittiin, niin 70–80 juhlavierasta tuli sitä seuraamaan.”
Kyläläiset myös vierailevat tsasounassa silloin tällöin. Polttelevat kynttilöitä ja istuskelevat siellä.
Lohon kylätsasouna on kaikille avoin. Siellä on käynyt niin kylän väki, kuin ulkomaiset vierailijat, aina Uutta-Seelantia ja Yhdysvaltoja myöten. Kuva: Lari LievonenBriitta Timperi kertoo myös eräästä kerrasta, kun tsasounaan tuli yllättävä vierailija.
”Tulin aamulla katsomaan, miksi täällä oli ovi auki. Jätin koiran kauemmas puuhun kiinni. Sitten kuulin oven ulkopuolelta, että joku laulaa.”
Tsasounassa oli nunna, joka piti siellä omaa toimitustaan.
”Jäin ulkopuolelle istumaan. Sitä laulua oli niin kaunista kuunnella.”
Myöhemmin selvisi, että nunna oli naapurin tytär, joka elää Kreikassa ortodoksiluostarissa.
Ennen koronaa tsasounassa kävi myös runsain mitoin vierailijoita aina ulkomaita myöten. Kaukaisimmat vierailijat olivat Uuden-Seelannin Aucklandista ja San Franciscosta, Yhdysvalloista asti.
”Ei meillä ole aavistustakaan, miten he ovat tsasounan löytäneet”, Timperi naurahtaa.
Tsasounan ulkopuoli on koristeltu kauniilla yksityiskohdilla. Räystäspäätyyn on kaiverrettu tyypillinen karjalainen räystäskuvio. Kuva: Lari LievonenTimperit itse käyvät tsasounassaan harvemmin.
Briitta Timperi avaa ja sulkee ovet päivittäin ja kesäisin hän käy vaihtamassa tuoreet kukkaset alttarille.
”Joskus toki tulee istuttuakin vähän aikaa, kun tänne tulee,” hän myöntää.
Heikki Timperille tsasounan merkitys on kenties enempi siinä, että se edustaa hänen ihailemansa karjalaisen perinnerakentamisen puhdasta esikuvaa.
”Tämä on aito, ortodoksinen tsasouna ja todella vanhan mallin mukaan tehty karjalainen perinnerakennus. Ihan juuri sellainen, mistä haaveilin.”
Lohon kylätsasouna
Sijaitsee Lohon eli Lohkon kylällä Ylämaalla, noin 10 kilometriä Venäjän rajalta.
Tsasouna eli säässynä on ortodoksisesta rukoushuoneesta Karjalassa käytetty termi.
Kolmihuoneisen tsasounan maaperä siunattiin marraskuussa 2009, tammikuussa 2010 alkoi rakentaminen, risti siunattiin syyskuussa 2012 ja 2013 syyskuussa pyhättö vihittiin.
Tsasounan omistavat Heikki ja Briitta Timperi.
Tsasounan mallina ja esikuvana on ollut Äänisen Kizhin saaren tsasouna.
Pyhätön kolme ikonia ovat arvostetun ikonien tekijän ja ikonimaalauksen opettaja Liisa Tynkkysen tekemiä. Ikonit siunasi tsasounan vihkimisen yhteydessä hänen puolisonsa Isä Timo.
Ikonit esittävät Smolenskin Jumalanäitiä, Kristusta valtaistuimella sekä Sergei ja Herman Valamolaisia, jotka ovat historian mukaan vanhan Valamon luostarin perustajamunkit.
- Osaston luetuimmat
