Espresso saapui Suomeen vuosituhannen alussa ‒ nyt pienten pitäjienkin kahvilat pihauttelevat tujua tummapaahtoa höyrypilven saattelemana
Espressoa valmistettaessa pieni määrä vettä läpäisee nopeasti paineen avulla hienon kahvijauheen, ja lopputuloksena on 8–10 kertaa suodatinkahvia vahvempi kahvi.
Espresso tarjoillaan lyhyenä kahvina pienestä, lämmitetystä kupista. Usein asiakas saa sen kanssa suklaamakeisen. Kuva: Jaana KankaanpääKun viime vuosituhannen lopulla tilasi Suomessa kahvia, sai lähes varmasti vaaleapaahtoista suodatinkahvia. Samaa tavaraa notkuivat kauppojen hyllyt.
Muutos alkoi vähitellen 2000-luvun alussa, kertoo Pauligin kahvikouluttaja Jori Korhonen.
”Varsinkin viiden–kymmenen viime vuoden aikana suomalaisten kahvimaku on monipuolistunut, ja nimenomaan sillä tavalla, että valikoimaan ei ole tullut juuri muita uutuuksia kuin tummia paahtoja.”
Pauligilla on yksi kahvilaatu, jota myydään enemmän kahviloihin kuin kuluttajille. Kyseessä ovat espressokahvit, joiden alkukoti on italialaisessa kahvilakulttuurissa.
”Vaikka olemme edelleen suodatinkahvikansaa, jokainen voi pohtia, kuinka paljon harvinaisempaa espresso-sanaan oli törmätä vuosituhannen alussa kuin nykyään. Nyt pikkupitäjienkin kahviloista saa yleensä jossain muodossa espressoa”, Korhonen huomauttaa.
Epressopohjaisten kahvien listat saattavat hämmentää, jos sanasto ei ole hallussa. Miten ristretto tai doppio eroaa tavallisesta espressosta? Paljonko maitoa eri muodoissa sisältää macchiato tai cappuccino? Korhonen kehottaa kysymään rohkeasti.
”Ammattitaitoinen barista osaa kysyä, pitääkö asiakas tujusta kahvista vai juoko hän sen mieluiten isolla maitomäärällä.”
Espresso-sana viittaa tarkalleen ottaen kahvin valmistustapaan eikä esimerkiksi kahvipapuihin tai paahtoasteeseen, vaikka espressokahvit yleensä tummapaahtoisia ovatkin. Espressoa valmistettaessa pieni määrä vettä läpäisee nopeasti paineen avulla hienon kahvijauheen, ja lopputuloksena on 8–10 kertaa suodatinkahvia vahvempi kahvi.
Ensimmäisen patentin espressolaitteelle haki vuonna 1884 torinolainen Angelo Moriondo. Ensimmäisissä espressolaitteissa painetta oli vain hieman enemmän kuin sitä on merenpinnan tasolla, mutta nykyisissä laitteissa päästään 9-kertaisiin painemääriin.
Kotioloissa espressoksi kutsuttavaa kahvia valmistetaan usein mutteripannulla, mutta teknisesti ottaen kyseessä ei ole espresso. Mutteripannuun ei nimittäin muodostu painetta, vaan vesi kulkee kahvijauheen läpi kuten tavallisessa kahvinkeittimessä. Mutteripannussa veden kulkusuunta on vain alhaalta ylöspäin.
”Harva haluaa kallista ja tilaa vievää espressolaitetta keittiönpöydälle, mutta pienellä mutteripannulla saa varsin samanmakuista kahvia”, Korhonen kertoo.
Korhoselta kysytään usein, mitä espressolaitetta hankkiessa kannattaa ottaa huomioon. Korhosella on tapana esittää vastaukseksi vastakysymys: oletko ihan varma, että haluat uuden harrastuksen.
”Espresson valmistus saattaa näyttää kahvilassa helpolta, mutta jotta taidon oppii, siihen tuhraantuu aikaa ja kahvia. Jos uteliaisuus kuitenkin herää, kahvista saa kyllä kiinnostavan harrastuksen.”
- Osaston luetuimmat
