Kirja-arvio: Pirkko Saision uusin tarjoaa lukijalle lahjan, jota tämä ei osannut lainkaan odottaa
Pirkko Saision Epäröintejä tuo mieleen Jouko Turkan Aiheita-teoksen.
Pirkko Saisio: Epäröintejä – Tunnustuksia rakkaudesta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä. 261 sivua. Siltala.”Kaikki kirjoittamiseni perustuu siihen, että se mikä voi tapahtua jollekin toiselle, voisi tapahtua minulle”, näin Pirkko Saisio (s. 1949) avaa uuden teoksensa ja jatkaa: ”Paitsi nuorena kuoleminen. Se ei voi enää tapahtua minulle.”
Siinä on ydin siitä, miksi Saision teokset vakuuttavat konkreettisuudellaan. Aina läsnä on vahva, koetun tuntuinen psykologinen näkökulma: tunne-elämän liikkuvuus, kaikki se, mikä johtaa tapahtumisen monimuotoisuuteen.
Ensisilmäyksellä uutuus tuo mieleen Jouko Turkan Aiheita (Otava, 1982). Vastaavuutta niissä onkin, mutta Pirkko Saisio rajaa ja kehittelee ideoitaan pidemmälle ja syvemmälle. Turkan teos on nimensä mukaisesti aiheitten luetteloa.
Useita versioita Saisio kehittelee teemasta, joka kiteytyy repliikkiin: ”En minäkään ollut, ennen kuin tapasin sinut.” Eri päähenkilöt lumoutuvat sattumoisin kohtaamastaan ihmisestä. Kokemus on niin voimakas, että aiempi minuus järkkyy.
Näissä episodeissa kyse on lähes poikkeuksetta naisten välisestä rakkaudesta, mutta tunnehan sinänsä on yleispätevä. Minulle ne toivat muistumia ranskalaisen Marguerite Durasin romaaneista, patoutuneen intohimon mestarillisista kuvauksista.
Entä mikä erottaa taiteen viihteestä? Sen Saisio määrittelee hienosti.
Viihde pyrkii miellyttämään lukijaa. Taide tarjoaa vastaanottajalle lahjan, jota vastaanottaja ei osannut lainkaan odottaa.
Juuri tällaisia ennakoimattomia ja kiinnostavia lahjoja Pirkko Saision teokset ovat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
