Näin Kiuruvesi houkuttelee asukkaita: ”Emme odota, että yrittäjät saapuvat kaupungintalolle huolineen”

Kiuruvesi on 7 500 asukkaan pohjoissavolainen kaupunki, joka on menestynyt maaseutubuumissa.

”Tärkeintä on tunnistaa kunnan vahvuudet ja osata tuotteistaa ne ihmisille aistittavaan muotoon. Ihmisiä kiinnostavat kiehtovalla tavalla kerrotut arkiset asiat”, summaa menestyksen reseptin kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen.

”Elinvoima rakennetaan kovien talouslukujen varaan, mutta tärkeässä osassa ovat myös pehmeät arvot. Ihminen haluaa samaistua yhteisöönsä ja sen tarinaan”, Rusanen analysoi.

Rusanen haastaa tarkastelemaan monipaikkaisuuden näkökulmaa laajemmin.

”Pitää miettiä rohkeasti, mitä mahdollisuuksia se tuo paikalliselle elinkeinotoiminnalle. Etäyhteydet avaavat mahdollisuudet vaikkapa ulkomaisten huippuyliopiston opintojen suorittamisen Kiuruvedellä”, Rusanen heittää.

Rusanen on lähtenyt räväkkään kuntamarkkinointiin. Asioita voidaan viedä kunnassakin eteenpäin joustavasti ja tilaisuuteen tarttuen. Tunnetuin tempaus lienee jäähallin nimeäminen suositun radio-ohjelman haasteesta Aamulypsy Areenaksi. Tempaus on huomioitu ja Radiogaalassa Aamulypsy Areena palkittiin vuoden radiopromootiona.

”Aloite tuli kaupunkilaisilta, minä otin yhteyden kuntapäättäjiin ja jo samana aamuna areena oli nimetty ja juhlat sovittu viikonlopulle. Mikäs kunta sen paremmin sopisi Aamulypsy Areenan sijainniksi kuin Suomen vahvin maatalouspitäjä”, kehaisee Rusanen.

Vahvuuksien tunnistamisen lisäksi maalaiskunnan pitää tuntea heikkoutensa ja löytää tapa kääntää ne voitoksi.

”Rohkeutta ja avoimuutta tarvitaan. Olen itse ottanut eräänlaisen kyläpäällikön roolin, jossa pyrin olemaan lähestyttävä niin asukkaille kuin yrityksillekin.”

Kiuruveden torilla tavataan toukokuussa 150-vuotisjuhlan ja Aamulypsy Areenan juhlistamisen merkeissä. Huhtikuisena aamuna kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen tapasi torilla Anne Helpin (oik) ja Elea Mehtosen.  Kuva: Timo Villanen

Kiuruvedellä on tehty asioita oikein, sillä kaupunki nousi Pohjois-Savon yritysbarometrin yritysmyönteisimmäksi kunnaksi listan pohjasijoilta.

”Vetovoima lähtee asenteesta. Kunta on olemassa elinkeino- ja yritystoiminnan tukemiseksi. Emme odota, että yrittäjät saapuvat kaupungintalolle huolineen, vaan sen sijaan me jalkaudumme yrityksiin tutustumaan ja kysymään, miten kunta voi toimia tukena. Yhteistyö nykyisen virkamiesjohdon, päättäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa toimii”, Rusanen kiittää.

”Kuntapäätöksenteossa pitää ajatella isosti ja koko pelikenttää. Ei vaan omaa hallinnollista nurkkausta. Toimijoiden välinen luottamus on isossa roolissa tässä.”

Kunnasta pitää löytyä koulut, liikunta- ja terveyspalvelut, samoin valokuitu ja perusinfra. Mutta se ei riitä.

”Erikoisliikkeiden tarjonta on tärkeä osa vetovoimaa. Meillä on paljon pk-yrityksiä, ja näen sen vahvuutena. Maalaiskuntien pitää hyödyntää myös seudullinen yhteistyö ja vahvistaa verkostokunta-ajattelua. Seudun vetovoimassa on kyse maaseutukuntien kohtalonyhteydestä.”