• Seinäjoki osasi olla ulkomaalaisille artisteille myös pelottava kokemus, kun tuntematon Provinssirock alkoi kasvaa

    Etelä-Pohjanmaan Woodstockiksi noussut Provinssirock kokoaa huippuja meiltä ja maailmalta.
    Provinssiveteraani Suikki Jääskä juhlatunnelmissa 2019.
    Provinssiveteraani Suikki Jääskä juhlatunnelmissa 2019. Kuva: Johannes Tervo
    Lukemisto|Kulttuuri
    3.6.202308:00
    Kolumni
    Riku-Matti Akkanen

    Historian ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Seinäjoen Törnävänsaarella 2. kesäkuuta 1979. Festivaali oli tuolloin vain yksipäiväinen ja käytössä oli ainoastaan yksi esiintymislava. Rock’n’roll-pioneeri Jussi Raittisen juontaman festarin esiintyjälistalta löytyivät muun muassa suomirockin ikonit Popeda, Eppu Normaali ja Tuomari Nurmio.

    Liput festareille maksoivat 25 markkaa, ja ihmisiä saapui paikalle jammailemaan vajaat 5 000.

    Ensimmäisen Provinssirockin järjesti talkoovoimin Kemu ry eli Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistys, joka olikin vetovastuussa festareista 1990-luvulle saakka.

    Vuonna 1981 Provinssirockin lavamäärä tuplaantui. Varsinaisten musiikkiesitysten lisäksi mukaan tuli erilaista oheistoimintaa, josta vakiintui pohjalaisfestarin tavaramerkki.

    Esimerkkejä poikkitaiteellisesta ohjelmasta ovat olleet muun muassa Helsingin ylioppilasteatteri, taidenäyttelyt ja sarjakuvahuutokauppa.

    Provinssirock kasvoi 1990-luvulla Suomen suurimmaksi kesäfestariksi. Kansainvälisillä vierailla riitti silti ennakkoluuloja tapahtumaa kohtaan.

    ”Artistit eivät tienneet, mihin he olivat menossa, koska Suomi oli niin kaukana. Monelle se oli jopa pelottava kokemus”, promoottori Mikko Puska muisteli haastattelussa.

    Alussa tarkoitus oli vain antaa paikallisille yhtyeille mahdollisuus esiintyä julkisesti.

    Etelä-Pohjanmaan Woodstockiksi alkuvuosina kutsuttu festivaali syntyi tarpeesta löytää kunnollinen soittopaikka pop- ja rockmusiikille.

    ”Koko festarin alkuperäinen idea oli se, että annoimme mahdollisimman monelle tuntemattomalle artistille mahdollisuuden päästä soittamaan. Täällä oli hyvin paljon maakunnista tulleita bändejä”, painotti Provinssirockin perustajiin kuuluva äänittäjä Suikki Jääskä haastattelussa vuonna 2016.

    Ensimmäisillä festareilla esiintyi vain yksi ulkomainen yhtye, yhdysvaltalainen Son Seals Blues Band. Kun esiintyjäkaarti vähitellen kansainvälistyi, Seinäjoelle löysivät tiensä sellaisetkin legendat kuin Lou Reed, The Ramones ja Black Sabbath.

    Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry alkoi järjestää Provinssirockia vuodesta 1993 lähtien.

    Nykyiselle paikalleen, juhannuksen jälkeiseen viikonloppuun, Provinssirock siirtyi vuonna 2014. Seuraavana vuonna tapahtuman ruoriin tarttui Seinäjoki Festivals Oy. Tuolloin myös rock-pääte tippui pois, ja festivaali päivitti nimensä Provinssiksi.

    Se korostaa maamme pitkäaikaisimpiin festivaaleihin lukeutuvan Provinssin genrerajoja kaihtavaa musiikillista linjaa. Tänäkin vuonna Törnävänsaaren musiikillinen kattaus ulottuu Amorphis-metallibändistä Erika Vikmaniin ja Ismo Alankoon.

    Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.

    Lisää aiheesta
    • Seinäjoen Törnävällä kirmattiin tänä kesänä jo 40. kerran Provinssin merkeissä. Monien mielestä paras meno on leirintäalueella .

      Provinssirockin 40-vuotinen taival on täynnä huikeita tarinoita: ”Satoja tuhansia markkoja kuskattiin jätesäkeissä festivaalialueen läpi”

    • Provissialuetta sai ihailla myös maailmanpyörästä käsin. Kuva on otettu Jenni Vartiaisen keikan aikana.

      38 kertaa Provinssissa käynyt festarikonkari hämmästelee ruokavalikoiman runsautta: "Takavuosina oltiin tyytyväisiä, kun saatiin rasvainen käriste"

    Artikkelin aiheet
    provinssirock
    Seinäjoki
    suomirock
    musiikkifestivaali
    Etelä-Pohjanmaa
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Krista taittaa Koneklassikot-kirjan toisen osan yhdessä Koneviestin AD:n Elina Varpuluoman kanssa.

    Koneviesti | Krista Kahilainen jatkaa Koneviestin kesätaittajana

  • Ensimmäinen työkeikka vei kesätoimittajan pienkuormaintesteihin Haapajärvelle ja Nivalaan.

    Koneviesti | Koneviestin toimitukseen kesävahvistusta