Nury Turkel uskoo, että on vain ajan kysymys, milloin Kiina hyökkää Taiwaniin. ”Olen erittäin huolissani. Kun Taiwaniin hyökätään, elämämme muuttuu peruuttamattomasti. Siitä tulee suurtuho, josta en halua edes puhua.” Kuva: Kari Salonen
Suomessakin on kiinalainen poliisiasema, uiguurikansan ihmisoikeusaktivisti sanoo – ”Kylistä on tullut Kiinan hallituksen pääkohde”
Ihmisoikeusaktivisti Nury Turkel syntyi uiguurileirillä. ”En usko, että kukaan uiguuri voi sanoa, että on turvassa. Se on mahdotonta”, Turkel sanoo.
Peking on tuhonnut Xinjiangissa moskeijoita, hautausmaita ja pyhiä paikkoja. Uusilla hautausmailla kuolleiden muistaminen on mahdotonta, sillä hautoja ei ole merkitty. Turkel kertoo, että erään hautausmaan paikalle rakennettiin Hilton-hotelli. Moskeijan korvasi julkinen vessa. Kirjamessuilla esiintynyt Nury Turkel kuvattiin Helsingissä Ruttopuistossa. Kuva: Kari Salonen”Poliitikkoja pitää jatkuvasti muistuttaa siitä, että historia toteuttaa itseään, jos ei ole tarkkana”, sanoo tunnettu ihmisoikeusaktivisti, Kiinan uiguureja puolustava Nury Turkel.
Turkel kävi Suomessa viime viikolla ensimmäistä kertaa ja esiintyi Helsingin kirjamessuilla. Vastaukset putoilevat punnitusti.
Holokaustin jälkeen maailmalla toisteltiin, ettei kansanmurhaa saa tapahtua koskaan enää. Lupaus näyttää unohtuneen.
”Kiina on rakentanut maailman suurimman vankilajärjestelmän. Sellaista ei ole nähty holokaustin ajan jälkeen”, Turkel sanoo.
Kyse on Xinjiangin maakunnan leireistä, joita Turkel kutsuu keskitysleireiksi. Hänen tuore esikoiskirjansa ”Ei pakotietä – Uiguurin tarina” kertoo leirien silkasta kauhusta: joukkoraiskauksista, aivopesusta, hakkaamisesta ja kidutuksesta.
Kuten Hitlerin leireille, Kiinan johtajan Xi Jinpingin Xinjiangin leireille ihmiset on koottu etnisyyden ja uskonnon perusteella. Uiguurit ovat turkinkielisiä muslimeja.
Leireille viedyt ihmiset eivät saa virallisia syytteitä eivätkä tiedä, miksi he leirille joutuivat tai milloin vapautuvat, Turkel luettelee yhtäläisyyksiä natsi-Saksaan. Vain suoranainen tuhoamiskoneisto puuttuu.
Yhdysvallat on arvioinut, että leireillä on 2–3 miljoonaa ihmistä. Kiina kertoo internetissä itse, että ”uudelleenkoulutusohjelma” koskee ainakin 6–7 miljoonaa ihmistä Xinjiangissa.
Leirejä on montaa sorttia: lasten ”sisäoppilaitokset”, uiguurieliitin vankileirit, aivopesuleirit ja työleirit, jotka tekevät tuotteita yli 80 kansainväliselle brändille.
”Ne ovat moderneja orjaleirejä.”
Aliravittu vauva ja äiti vapautuivat, kun Turkel oli viisikuinen.
Turkel syntyi itse Kashgarissa uiguurien uudelleenkoulutusleirillä.
Kiinan 1949 perustetussa kansantasavallassa on aina ollut pakkotyöleirejä, vankileirejä tai salaisia vankiloita, joihin maa lukitsee hallituksen vastustajia.
Turkelin äiti vietiin leirille hänen isänsä vanhojen tuttavien takia. Mao Zedongin aikana se riitti.
Leirillä Kashgarissa vartija löi ja potki 19-vuotiasta naista vatsaan, mutta vauva selvisi.
Turkelin matematiikanopettajana toiminut isä oli samaan aikaan maanviljelyä harjoittavalla työleirillä. Syynä oli se, että hänen sukulaisiaan asui Neuvostoliitossa.
Aliravittu vauva ja äiti vapautuivat, kun Turkel oli viisikuinen.
Leirit ovat vain yksi Kiinan nykyhallituksen harjoittaman uiguurien sorron muoto. Eniten on kärsinyt maaseutu, Turkel sanoo.
”Xinjiangin maaseudulla tilanne on huonompi kuin kaupungeissa. Kiina on tunnistanut maaseudun poliittiseksi uhaksi. Uiguurit maaseudulla ovat uskonnollisia, perinteisiä, konservatiivisia ja tietoisia etnisyydestään.”
Kiinan hallitus on siitä väärin perustein huolissaan, Turkel sanoo.
”Kommunistipuolueelle on ongelma uskoa jumalaan, koska pitäisi uskoa kommunismiin ja uuteen uskontoon nimeltä Xi Jinpingin ideologia.”
”Kontaktien jäljittäminen on yksityisyyden vähentämistä nollaan. Se on pysyvää.”
Kiina on asuttanut Xinjiangiin han-kiinalaisia eli maan suurimman etnisen ryhmän edustajia. Maaseudulla heitä on vähemmän kuin kaupungeissa.
”Siksi kylistä ja maaseudusta on tullut hallituksen pääkohde.”
Maaseudulla koteihin on lähetetty tuhansia perhesukulaisia. He ovat hallituksen asialla olevia ihmisiä, jotka asuvat perheiden kanssa ja valvovat perheenjäseniä. Seksuaalisen väkivallan uhka leijuu niin aikuisten kuin lasten yllä, Turkelin kirjassa kuvataan.
Kiinan hallitus pyrkii hallitsemaan väestöä myös viemällä uiguurimaanviljelijöiltä pellot. Näin heistä tulee pysyvästi riippuvaisia hallituksesta, Turkel kertoo.
Kiina on kasvojentunnistuksen ja teknologisen valvonnan jättiläinen. Uiguurikyliä käytetään testialustana valvontateknologian kehittämiseen. Erilaisia sortotekniikoita hiotaan Xinjiangissa, Tiibetissä ja Hongkongissa. Sen jälkeen niitä voidaan käyttää han-väestön hallitsemiseen.
Koronapandemian aikana Kiina sai suitsutusta kontaktien jäljittämisestä. ”Kontaktien jäljittäminen on yksityisyyden vähentämistä nollaan. Se on pysyvää”, Turkel huomauttaa.
Kiina on lukinnut valtavia määriä työvoimaa sisälle koronaviruksen leviämisen estämisen nimissä. ”Siksi meillä on edelleen ongelmia toimitusketjuissa.”
Sosiaalisen median videoissa Xinjiangin Ürümchista pieniä lapsia kuoli nälkään vanhempiensa syliin – keskellä tärkeää maatalousaluetta, joka on tunnettu tomaateistaan ja puuvillastaan, Turkel huomauttaa.
Esimerkiksi ruoka- ja juomayhtiö Kraft Heinz on kertonut 2019 Wall Street Journalille käyttävänsä Xinjiangin tomaatteja.
Miksi kansainväliset jättiyhtiöt käyttävät edelleen Xinjiangin raaka-aineita ja uiguurien pakkotyötä? ”Yhtiöiden ahneus”, on Turkelin lyhyt vastaus.
Kuluttajat eivät ole heränneet boikotoimaan yhtiöitä isossa mittakaavassa. Yhdysvalloissa isot yhtiöt ovat lobanneet hallitusta uiguurien oikeuksia vastaan.
”Kansainvälinen liike-elämä rahoittaa tätä kansanmurhaa ja mahdollistaa sen.”
”Liike-elämä voisi lopettaa kansanmurhan huomenna, jos haluaisi.”
Kiina saa uiguureista ilmaista työvoimaa. Samalla heidät pidetään kiireisinä, jotta heillä ei ole aikaa miettiä politiikkaan sekaantumista, Turkel kertoo.
Turkelille Kiinan politiikka alkoi olla liikaa Tiananmenin aukion vuoden 1989 verilöylyn jälkeen.
Hänestä alkoi tuntua, että Amerikka on ainoa turvallinen paikka. Turkel sai turvapaikan USA:sta. Hän keräsi rahaa lakiopintoihin työskentelemällä esimerkiksi kiinalaisen ravintolan astiankantajana.
Nyt hän on lakimies, USA:n hallinnon vanhempi virkamies ja tunnettu ihmisoikeusaktivisti.
”Haluan ajatella, että olen turvassa Yhdysvalloissa.”
Silti olo ei ole turvallinen, vaan Turkelin pitää vilkuilla olkapäänsä yli.
”En usko, että kukaan uiguuri voi sanoa, että on turvassa. Se on mahdotonta.”
Nury Turkel
Syntyi vuonna 1970 uiguurien uudelleenkoulutusleirillä Kashgarissa Kiinassa.
Asuu Washingtonissa Yhdysvalloissa. Kaksi lasta ja taiteilija-arkkitehti-vaimo.
Nimitettiin vuonna 2020 Yhdysvaltain kansainväliseen uskonnonvapauskomiteaan.
Time-lehti nimesi Turkelin vuonna 2020 sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon maailmassa.
Esikoisteos Ei pakotietä – Uiguurin tarina julkaistiin tänä vuonna.
Harrastaa maantiepyöräilyä ja lukemista.
Safeguard Defenders -järjestö kertoi vastikään raportissaan, että Kiina on avannut poliisiasemia 54 maahan ympäri maailmaa. Suomesta raportin tekijät eivät poliisiasemaa löytäneet, Tukholmasta löytyi lähin.
Turkel sanoo, että Suomessakin on kiinalainen poliisiasema. ”Voin taata sen.”
Kiinan hallituksella on Turkelin mukaan ministeritason toimisto nimeltä Yhteisrintaman työosasto. Sen tehtävänä on valvoa ja pelotella kiinalaisia yhteisöjä ulkomailla.
”Kiinan hallitus pelottelee ja painostaa ihmisiä.”
Yhdysvalloissa joukko kiinalaisia sai heinäkuussa niskoilleen syytteet ylikansallisesta sorrosta. ”Se on erittäin vakavaa ja sen takia olen huolissani omasta turvallisuudestani.”
”Elämässäni ei ole ollut normaaliutta. Se motivoi minua puhumaan niiden puolesta, joilla ei ole ääntä”, Turkel sanoo.
”Haluan, että lapseni saavat erilaisen, paremman elämän.”
Demokratian tulevaisuus näyttää synkältä. Autoritaarisuus nousee maailmalla. YK ei onnistu Turkelin mukaan puolustamaan ihmisoikeuksia.
Turkel kertoo ihailevansa Suomen hallitusta, joka on ollut ihmisoikeusasioissa ”aika äänekäs”.
”Suomi korottanut ääntään, kun tarvitaan, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostossa.”
Liike-elämän vaikutus politiikkaan huolettaa Turkelia, myös Suomessa. ”Yrityselämällä on liikaa vaikutusta poliittiseen keskusteluumme, se ei ole terveellistä.”
”Liike-elämä voisi lopettaa kansanmurhan huomenna, jos haluaisi.”
Yhdysvaltain kongressin välivaaleissa äänestetään ensi viikon tiistaina. Vaikka poliittinen keskustelu Yhdysvalloissa on myrkyllistä ja maa jakautunut, uiguurien asiaa tukevat sekä demokraatit että republikaanit, Turkel kiittelee.
Kongressissa kaksi uiguureihin liittyvää lakia meni läpi molempien puolueiden tuella.
Tästä kansainvälinen yhteisö voisi Turkelista ottaa oppia.
”Kun hallitus puhuu ihmisoikeuksien puolesta, Putinin Venäjää tai Xi Jinpingin Kiinaa vastaan, taivas ei tipahda niskaan. Historia on kiltimpi niille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia.”
Lähteenä käytetty myös Nury Turkelin teosta Ei pakotietä - Uiguurin tarina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
