"Vetäkää myrskyfalleista!" – MT kiersi museoelämyksenä kuulun vehnäreitin maailman ympäri purjealus Pommernilla

”Sullehan se huutaa! Vedä nyt oikeasta köydestä!”

Maarianhaminaan pysyvästi telakoidulla purjelaiva Pommernilla kokee uudenlaisen museoelämyksen, kun matkaa kuvitteellisesti Maarianhaminasta eteläisen Australian Port Victoriaan ja takaisin.

Pestauduimme valokuvaaja Maija Partasen kanssa Gustaf Eriksonin nelimastoparkille, joka vei meidät sadan päivän purjehdukselle kuululla vehnäreitillä.

Tyyrpuurin vahdissa -opastuksessa salakuuntelemme kuulokeista Pommernin miehistön keskusteluja ja kokemuksia pitkän reitin varrelta. Tyyrpuurina tai styyrpuurina tunnetaan aluksen kulkusuunnassa sen oikea puoli.

Alus herää eloon ääniopastuksessa. Äänitteissä esiintyvä miehistö on keksitty, mutta hahmot pohjautuvat todellisiin Pommernilla purjehtineisiin henkilöihin. Kuva: Maija Partanen

Matka tapahtuu 1930-luvulla, ja näyttämönä ovat puomeineen 106 metriä pitkän purjealuksen kolme kantta.

Jungmanni Johan Strömberg, 16, on ensimmäisellä matkallaan valtameripurjehtijalla ja pitää matkaa suurena seikkailuna.

”Kivasti pohjoistuuli vetää purjeissa, ja laiva lipuu satamasta.”

Nuori jungmanni veti kuin vetikin oikeasta nostimesta.

Seuraamme opastettua äänipolkua. Ankkurikettingin kolina vaimenee Maarianhaminasta lähdön jälkeen.

Teräskuunarin runko niitteineen natisee, kun 35-vuotias kapteeni, ahvenanmaalainen Karl Henrik Karlsson vie historiallista rahtialusta kohti ekvaattoria. Päiväntasaaja lähestyy purjehduksen 40. päivänä:

Laivan välikannella ja skanssissa pääsee ulkopuolisena seuraamaan merimiesten keskustelua työstä ja vapaa-ajasta purjealuksella. Kuva: Maija Partanen

”Försti prammipuomille tähystämään linjaa... Ymmärsin vasta myöhemmin, että hän tarkoitti päiväntasaajaa”, jungmanni Strömberg ja raumalainen matruusi Taisto Koskinen sanailevat nauhalla ennen linjakastetta.

Koskiselta kuulemme, että hänellä on kunnianhimoisia suunnitelmia opiskella ja tulla lopulta itse kapteeniksi.

Donkeyman Edgar Öhman on vastuussa Pommernin höyrypannusta, stuertti Paul Lindfors muonituksesta.

Miehistön jäsenet tulevat tutuiksi parin minuutin kertomuksilla 11 kuuntelupisteessä aluksen kolmella kannella.

Pommern uitettiin keväällä 2019 Maarianhaminan Länsisatamaan varta vasten rakennetulle kelluvalle allastelakalle. Kuva: Maija Partanen

Ahvenanmaan merenkulkumuseo suosittelee Tyyrpuurin vahdissa -opastusta yli 12-vuotiaille. Lasten omassa ääniopastuksessa Pommernin laivarotta Ruby johdattaa ympäri laivaa. Ruby tuntee Pommernin paremmin kuin kukaan.

Vaikka Pommern pysyy matkamme ajan tiukasti uudella kelluvalla telakallaan, luonnon voimat tulevat lähelle ääni- ja valoinstallaatiossa. Se luo elämyksen niin tyynestä kuin myrskystäkin.

Pommern – 100 päivää merellä -näyttely avattiin toukokuussa. Näyttelyssä pääsee lähelle miehistöä, mutta mastoissa kiipeily ei ole sallittua.

Sata päivää ja matka maailman ympäri purjelaivalla taittuivat tunnissa.

Nitinää, natinaa. Teräsrunko elää valoefektein myrskyssä, viimein tyyntyy. 

Ahvenanmaan merenkulku­museo on auki joka päivä ympäri vuoden. Pommernista, sen kunnostustöistä ja näyttelyistä laivalla vastaa Ahvenanmaan merenkulkumuseon säätiö.

Purjehduskausi on tältä erää ohitse. Pommernilla vieraili vapun avajaisten jälkeen, syyskuun loppuun mennessä 46 000 kävijää. Pommernin kansille pääsee jälleen toukokuussa.

Museolaiva Pommern

Pommern on maailman ainut nelimastoinen rahtipurjealus, joka on säilynyt alkuperäisessä kunnossa.

Aikansa tyypillinen rahtialus rakennettiin Skotlannissa vuonna 1903.

Ahvenanmaalainen ­varustaja Gustaf Erikson osti sen 1923.

Pommern on kuljettanut puutavaraa Skandinaviasta, salpietaria Chilestä ja vehnää Australiasta.

Sen nimi tarkoittaa Pommerin maakuntaa, jota nykyisin halkoo Saksan ja Puolan raja.

Viimeisen rahtipurjehduksensa Pommern teki toisen maailmansodan kynnyksellä.

Vuodesta 1952 se on ollut museoaluksena Maarianhaminan Länsisatamassa.

Maarianhaminan kaupungin omistamaa alusta hoitaa Ahvenanmaan merenkulkumuseon säätiö.