Kissaa pidetään virheellisesti jotenkin vaivattomana lemmikkinä. Myös se tarvitsee seuraa, virikkeitä ja hoitoa. Kuva: Rami Marjamäki
Korona-ajan lemmikkibuumi näkyy väärinä rotuvalintoina ja sairaina koirina – omistajille voi tulla yllätyksenä, että kynsiä on leikattava ja pentukin voi lihoa
Viime vuonna koiria rekisteröitiin enemmän kuin edellisvuonna syntyi lapsia. Koiran ja kissan hankinnassa maltti on kuitenkin valttia: pentutehtailija häviää kuin tuhka tuuleen, rekisteröity kasvattaja taas tukee vaikeuksien ilmetessä.Tilaajalle
Jenni Juselius luovuttaa Rian pentuja vain metsästäville tai ahkerasti harrastaville ja luonnossa liikkuville omistajille. Tyttäret Siru (vas.) ja Sara ovat myös pentueesta innoissaan. Kuva: Kimmo HaimiVieno vikinä kuuluu, kun pikimustat, sokeat myyrät möyrivät pentulaatikossa. Liki kiloisella ”Mörssärillä” on jo silmät raollaan. Syliin nostettaessa se lirauttaa hätäpissat. Pienin painaa puoli kiloa.
On käynnissä taistelu nisistä. Emä Ria makaa kärsivällisesti kyljellään ja läähättää.
Pentue on pukkilalaisen kasvattaja Jenni Juseliuksen ensimmäinen.
Ria on käyttölinjainen cockerspanieli. Perhe metsästää sen kanssa pienriistaa kuten lintuja ja jäniksiä.
Kun Juselius ilmoitti myynnissä olevista pennuista, sähköposti kävi kuumana. Kahdelle pennulle viidestä on vielä etsittävä kodit kymmenen perheen joukosta, jotka läpäisivät esikarsinnan.
Juselius luovuttaa käyttölinjaisia koiria vain metsästäville tai ahkerasti harrastaville ja luonnossa liikkuville omistajille.
”Nämä eivät sovi sohvakoiriksi. Patterit eivät lopu, vaikka oltaisiin koko päivä metsällä.”
Kun koirakuume iskee, rotuihin kannattaa perehtyä huolella ja ennakoida, millaista arkea ne tarvitsevat. Tämä pätee myös sekarotuisiin, kun tiedossa on, mistä roduista ne polveutuvat.
Metsästysrotuisesta koirasta tulee harvoin puhdasta kotikoiraa, toteaa Eläinklinikka Viksun yrittäjä Suvi Linkohaka Sastamalasta.
Patoutuneesta energiasta voi seurata esimerkiksi paikkojen tuhoamista ja häiritsevää haukkumista.
Itseä miellyttävän ulkomuodon lisäksi toinen tyypillinen virhe rotuvalinnassa on, että on nähty jossain kiva, hyvin käyttäytyvä koira.
”Helposti jää huomaamatta, kuinka paljon vaivaa omistaja on nähnyt, että koirasta on saatu toimiva ja että sillä on virikkeitä arjessa.”
Rodusta riippumatta pennun kanssa on varauduttava käyttämään aikaa vähintään sen peruskoulutukseen.
Niin koira kuin kissa on jo pentuna opetettava siihen, että kynnet leikataan ja korvat puhdistetaan. Myös pieneläinklinikat tekevät paljon näitä perustoimia. Kuva: Rami MarjamäkiKorona-ajan lemmikkibuumi ei juuri ole Linkohakan mukaan näkynyt Sastamalassa. Lemmikkejä osataan hoitaa sangen hyvin.
Kokonaisuutena hän kuitenkin toteaa, että eläinten inhimillistäminen on yleistyvä ongelma.
”Vaikka koira tai kissa on perheenjäsen, pitää muistaa, että eläin on eläin ja sillä on omat lajityypilliset käyttäytymistavat ja vaatimukset.”
Varsinkin koirien kohdalla ihmiset sopeuttavat usein ennemmin omaa toimintaansa kuin opettavat koiraa pois huonoilta tavoilta.
Jos koira ei opi pennusta perustapoja, elämä voi olla kaikille lievimmillään vähän hankalaa. Pahimmillaan koira voi olla toisille koirille tai ihmisillekin hengenvaarallinen”, hän kiteyttää.
Sillä eläinlääkäriasemalla, jossa Jenni Juselius työskentelee eläintenhoitajana, lepsut kasvatusmetodit näkyvät myös hoitajien työssä. Koirat eivät anna pitää itsestään kiinni ja ne voivat purra.
Kokemattomille koiranomistajille saattaa tulla yllätyksenä, että koiran kynsiä on leikattava ja että pentukin voi lihoa.
Erityisen ikävää Juseliuksen mukaan on kohdata pentutehtailta tulevia sairaita eläimiä ja moniongelmaisia rescue-koiria.
”Lääkäriin tuodaan matoisia, likaisia, aliravittuja ja ikäisekseen pieniä yksilöitä. Pahimmillaan ihana pentuarki muuttuu painajaiseksi, kun pentu onkin vakavasti sairas ja menehtyy.”
Koiria rekisteröitiin koronan nosteessa viime vuonna enemmän kuin Suomeen syntyi lapsia. Kuva: Timo FilpusMonesti ajatellaan, että kissa on kiva ja helppo: kunhan se saa ruokaa ja pääsee ulos. Varsinkin yksin asuva kissa on kuitenkin jopa haasteellisempi kuin koira, eläinlääkäri Linkohaka oikoo.
Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen painottaa samaa: kissa on hyvin älykäs ja tarvitsee koiran tavoin turvalliset olot sekä virikkeitä.
Vapaata ulkoilua se ei tarvitse, mutta sitä ei liioin voi lukita pitkiksi päiviksi yksin pieneen kerrostaloyksiöön. Tarvitaan mahdollisuus kiipeilyyn ja leikitystä, jotta kissa voi purkaa saalistusintoa.
Turpeinen kasvattaa itse pienimuotoisesti maine coon -rodun kissoja. ”Jalostetut kissat rakastavat ohjelmaa ja ovat usein hyviä keksimään virikkeitä itse. Milloin plutataan vesihanalla tai halutaan osallistua ruuanlaittoon.”
Uusi omistaja saakin pian oppia, että kissa on omanlaisensa yksilö, mikä edellyttää sopeutumista myös ihmisiltä.
Kissojen puolella rekisteröintimäärät eivät ole juurikaan nousseet korona-aikana. Turpeisen mukaan kasvattajakentältä kuuluu kuitenkin, että pentukyselyjä tulee jatkuvasti.
Kasvattajien työ on suunnitelmallista. ”On hyvä, että he eivät ole lähteneet laittamaan alulle lisää pentueita sen vuoksi, että juuri nyt olisi ostajia.”
Riikka Turpeinen muistuttaa, että kissa on pitkäikäinen. Kissanostoa suunniteltaessa tulee siis varautua kustannuksiin, joista hankintahinta tai matkakulu haettaessa ilmaista kissaa jonkun maatilan navetasta ovat vain pieni osa.
”Lähes viikoittain kuulee, että on ostettu ”halpa rotukissa”, joka ei sitten ole rotukissaa nähnytkään”, hän toteaa.
Pentutehtaasta tulleen kissan kuten koirankin terveysmenoihin voi heilahtaa enemmän kuin rekisteröidyn lemmikin hankintaan vastuulliselta kasvattajalta.
”Kun ollaan luontokappaleiden kanssa tekemisissä, aina voi tulla jotain. Rekisteröidyt rotukissojen kasvattajat käyttävät kuitenkin jalostukseen terveitä kissoja ja tekevät saatavilla olevat testit. Sukulinjoista ja rodusta on paljon tietoa”, Riikka Turpeinen sanoo.
Jos ongelmia tulee, kasvattaja on asiakkaan tukena.
Rotukissojen rekisterlinnit ovat jatkuneet suhteellisen tasaisina kymmenkunta vuotta. Kuva: Timo FilpusKotimaisessa kasvatuksessa kova kysyntä voi saada lipsumaan jalostuksen periaatteista, jolloin pentuja teetetään esimerkiksi aroille tai muutoin jalostukseen sopimattomille koirille.
Juselius kehottaa hankkimaan koiran luotettavalta kasvattajalta. Pennun saaminen voi viedä parikin vuotta, mutta se kuuluu asiaan. Jokaisen koiranomistajan pitäisi nähdä, millaisista oloista pentu tulee. Yhtälailla kasvattajalla on oikeus haastatella ostajakandidaatteja.
Myös Riikka Turpeinen kannustaa aina selvittämään kissan kasvattajan taustat. Kasvattajiksi ilmoittautuvia, jotka eivät välitä kuulua kissajärjestöihin ja rekisteröidä pentuja virallisesti, on syytä välttää.
”Vaikka Kissaliiton piirissä toimitaan rotukissojen näyttely- ja jalostustoiminnan kanssa, on ihan hyvä vaihtoehto tarjota koti myös jonkun tunnetun eläinkodin pelastamalle kissalle", hän sanoo.
Pentutehtailua ei saada katkeamaan, jos epämääräisistä oloista ostaa yhden pennun.
”Ensimmäinen reaktio on siinä kohtaa tarve pelastaa. Mutta ne pennut pitää pelastaa jotenkin muutoin, kuin mahdollistamalla ja rahoittamalla sitä toimintaa edelleen.”
Kennelliiton mukaan koronavuosina koirien rekisteröintien määrä on kasvanut lähes 17 prosentilla vuodesta 2019.
Viime vuonna koiria rekisteröitiin liki 53 000. Määrä ylittää edellisvuoden syntyneiden lasten määrän, joka oli runsaat 46 600.
Koiria rekisteröitiin yhteensä 304 rodusta tai rotumuunnoksesta. Suosituimpia olivat labradorinnoutaja, suomenlapinkoira ja jämtlanninpystykorva.
Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2016 noin 700 000 koiraa. Niistä rekisteröityjä on runsaat 500 000. Uusi arvio koirien kokonaismäärästä saadaan luultavasti ensi vuonna.
Rotukissoja rekisteröitiin viime vuonna vähän yli 4 100 kappaletta. Niiden rekisteröinnin määrä on liikkunut 4 000:n molemmin puolin 15:n viime vuoden ajan.
Eläinsuojelulain uudistus tekee kaikkien koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä pakollista vuoden 2023 alusta, joten sitäkin kautta saadaan paremmin tietoa määristä. Tilastoa tulee pitämään Ruokavirasto.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat
