• Miksi lapset ja perheet eivät kelpaa enää mainoksiin? Jos lapsia halutaan, heistä pitää puhua kauniisti ja kannustavasti

    Kun syntyvyys Suomessa on romahtanut, valtiolta odotetaan toimia. Auttaisiko kuitenkin jo se, että lapsista ja perheistä puhuttaisiin kauniimmin ja kannustavammin. Kuorrutusta ei kaivata, totuus riittäisi hyvin.
    Perheateria. Kuvituskuva.
    Perheateria. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Lukemisto|Yhteiskunta
    17.5.202405:30
    Kolumni
    Jouni Kemppainen

    Kuka muistaa ajan, jolloin tv-kanavat ja elokuvateatterit mainostivat perhe-elokuvia? Samoihin aikoihin oli kunniassaan myös perheillan käsite. Perheautoihin liittyi niin paljon myönteisiä merkityksiä, että tilavia ja turvallisia autoja markkinoitiin tällä määritteellä. Jopa perhelomia tohdittiin vielä 1980-luvulla pitää niin mukavina, että markkinoinnin ammattilaiset edistivät matkailua vanhempien ja lasten yhteisillä elämyksillä.

    Missä nämä mainokset ovat nyt? Minne perhe on kadonnut tavoiteltavien ja myönteisten asioiden joukosta?

    Myös journalismissa ja viihdeteollisuudessa lapset työnnetään helposti marginaaliin ja pahimmillaan uran, harrastusten ja itsensä toteuttamisen esteiksi.

    Nuorten aikuisten elämää koskevissa sisällöissä painottuvat fyysinen ja henkinen väsyminen, työelämän vaikeudet ja ihmissuhdeongelmat. Lapsiperheiden arjesta annetaan hyvin helposti liian lohduton kuva.

    Koettuja ongelmia ei ole syytä vähätellä, mutta voisiko perheen perustaminen olla silti mahdollista? Pitäisikö huomata, kuinka paljon myönteistä perhe-elämään liittyy? Lapset ja lapsenlapset tuovat paitsi iloa myös merkitystä elämään. Heidän onnessaan on myös vanhempien suurin onni.

    Jos tätä asiaa ei huomata eikä arvosteta, niin mitä sitten?

    On tietysti aivan päivän selvää, ettei lapsiperheiden elämä ole pelkkää juhlaa. Ei se ole sitä ollut koskaan ennenkään. Itse asiassa se saattaa kuitenkin olla helpompaa kuin koskaan aiemmin, vaikka yhteiskunnallinen leikkauskeskustelu ei tätä mielikuvaa nyt vahvista.

    Kun alhaisen syntyvyyden aiheuttamaan ongelmaan on viimein toden teolla havahduttu, se tarkoittaa perheiden aseman nostamista muiden eturyhmien edelle. Tämä maksaa ja on muilta pois, mutta se hinta on maksettava. Se ei välttämättä ole myöskään kovin paljon. Jos perheet voivat paremmin, koko Suomi voi paremmin.

    Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voisi olla nykyistäkin helpompaa ja perhevapaiden pituutta on syytä puolustaa viimeiseen asti. Lapsettomuushoitoja on pystyttävä kehittämään ja adoptiomahdollisuuksia helpotettava.

    Myös koulukiusaamisen torjunta ja turvalliset kadut myös metropolissa ovat politiikkaa, jolla nuorten aikuisten uskoa perheen perustamiseen voitaisiin konkreettisesti tukea.

    Lapsiperheiden taloudellinen tukeminen on tärkeää, mutta se ei ehkä sittenkään ole olennaisinta. Tärkeintä olisi puhua lapsista ja perheistä kannustavammin ja kauniimmin. Tämä ei vaadi minkäänlaisia imeliä kampanjoita tai yliampuvaa kuorrutusta. Pelkkä totuus voisi nyt riittää.

    Kun perhe-elämä kuitenkin on pääsääntöisesti mukavaa ja antoisaa, siitä kannattaa myös tässä valossa kertoa. Myös kaikkien nuorten perheiden elämästä on syytä iloita ja heitä siinä mahdollisuuksien mukaan arvostaa ja jopa tukea.

    Jotain olisi jo saavutettu, jos perhepizza saisi takaisin osan alkuperäisestä merkityksestään.

    Tällä hetkellä sekin on symboli aivan jollekin muulle.

    Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.

    Lisää aiheesta
    • Leluille on Suomessa tulevaisuudessa yhä vähemmän käyttöä, jos kehityskulku jatkuu samanlaisena.

      Perhe | Vanhemmat ja valtio toivovat lisää lapsia, mutta suomalaisia syntyy vähemmän kuin nälkävuosina

      Tilaajalle
    • Valtotieteen tohtorin Markku Lehdon mukaan syntyvyyden alentumisessa on kysymys on teollisen yhteiskunnan toimintaa ohjaavista arvoista ja periaatteista.

      Yhteiskunta | Puhe perheen ja työn yhteensovittamisesta on puuta heinää: pienten lasten elämän rytmi ei millään asetu työelämän ideologiaan

    • Alavutelainen Eija Ylä-Liedenpohja salasi pitkään lapsettomuutensa. Tyttären vanha mekko on yhä tallessa.

      Perhe | Eija kärsi vuosia lapsettomuudesta ja päätti ryhtyä sijaisäidiksi – sitten raskaustesti näytti positiivista

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle