Tutkimus: Hoikat nuoret naiset ulostavat harvemmin ja se näkyy terveydessä
Ihmisten välillä on suuria eroja ulostamistahdissa. Hidas suolen toiminta on hyvästä, sillä tällöin mikrobit ehtivät hyödyntämään kaiken kuidun.Tilaajalle
Ulostamisrytmiin vaikuttavat dieetti, nesteytys, fyysinen aktiivisuus, elimistön liman tuotanto, mikrobien tai elimistön tuottamat pienet molekyylit ja suolen peristaltiikka eli sisältöä eteenpäin pumppaavat suolen seinämän lihassupistukset. Kuva: Jutta MykräVarsin arvostetussa tiedelehdessä kirjoitetaan vihdoinkin kysymyksestä, joka koskettaa meitä kaikkia. Eli miten usein ulostamme, ja miten se vaikuttaa terveyteemme.
Tiedämmehän toki, että vaihtelu on suurta: joku käy pytyllä joka aamu tarkasti kuin kello, toinen taas pistäytyy huussissa kerran pari viikossa, ja kolmas ramppaa siellä jatkuvasti.
Tutkimusryhmä Yhdysvalloissa päätti selvittää, miten erot suolen toiminnassa näkyvät terveyden mittareissa. Tulosten mukaan ne näkyvät pitkällä tähtäimellä mm. munuaisten tai maksan ja ehkä aivojenkin toiminnassa.
Tutkittavina oli noin 1400 tervettä aikuista. Heiltä kyseltiin tietoja terveydestä, dieetistä ja elintavoista. Lisäksi määritettiin ulostenäytteistä suolen mikrobisto ja verestä perimää sekä lukuisa määrä kemikaaleja sekä terveyttä heijastavia laboratorioarvoja.
Ulostamiskertojen perusteella jaettiin joukko neljään ryhmään: ummetusryhmä ulosti 1-2 kertaa viikossa, hitaat normaalit 3-6 kertaa viikossa, nopeat normaalit 1-3 kertaa päivässä ja ripuliryhmä sitä useammin.
Yleisesti ottaen keskiryhmissä syötiin enemmän kuituja ja harrastettiin säännöllisesti liikuntaa. Ulostamistiheys liittyi ikään, sukupuoleen ja painoindeksiin.
Nuoret, naiset ja hoikat ulostivat muita harvemmin. Jos suolen toiminta on hidasta, mikrobit ehtivät käyttää kaiken kuidun terveellisten rasvahappojen tuottamiseen.
Sen jälkeen tarjolla on proteiineja, joita pilkotaan haitallisiksi kemikaaleiksi. Ne imeytyvät vereen. Tämä näkyi suolen mikrobistossa, joka ummetuksesta kärsivillä muuttui proteiineja pilkkovien suuntaan.
Veressäkin se näkyi. Proteiineista peräisin olevia kemikaalit, kuten p-kresolisulfaatti ja indoksyylisulfaatti olivat koholla. Niiden tiedetään aiheuttavan munuaisvaurioita. Samoja toksiineja on todettu myös muissa kroonisissa tiloissa, kuten aivojen rappeumataudeissa.
Ripuliryhmässä taas löytyi maksalle vahingollisia aineita.
Ulostamisrytmiin vaikuttavat dieetti, nesteytys, fyysinen aktiivisuus, elimistön liman tuotanto, mikrobien tai elimistön tuottamat pienet molekyylit ja suolen peristaltiikka eli sisältöä eteenpäin pumppaavat suolen seinämän lihassupistukset.
Rytmiin voi vaikuttaa syömällä kuitupitoisia ravinteita kuten kasviksia ja hedelmiä ja toteuttamalla säännöllisiä ruoka-aikoja.
(Cell Reports Medicine https://doi.org/10.1016/j.xcrm.2024.101646 )
- Osaston luetuimmat
