Tipattoman tammikuun välitön vaikutus on mitätön, mutta sen hyöty näkyy pitkällä aikavälillä
Tipaton tammikuu on vanha idea, mutta sille on yhä käyttöä. Tärkeämpää on kuitenkin, mitä juo ja erityisesti kuinka paljon.Tilaajalle
On osoitettu, että tipattoman kuukauden jälkeen alkoholin käyttö on entistä vähäisempää vielä puoli vuotta myöhemmin. Kuva: Timo FilpusTipaton tammikuu, jota yhä useampi suomalainenkin noudattaa, ei ole ihan tuore keksintö. Harva tietää, että Suomessa jo sodan aikana vuonna 1942 eduskunnan puhemies julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.
Alkoholihan on haitallista terveydelle monin tavoin. Joidenkin mielestä kuukauden raittius on haittojen kannalta yhdentekevää. On kuitenkin osoitettu, että tipattoman kuukauden jälkeen alkoholin käyttö on entistä vähäisempää vielä puoli vuotta myöhemmin. Se näkyy maksan toiminnassa, eikä sydänkään tykytä ihan yhtä usein. Uni maistuu paremmalta, ja mieliala kohenee.
Edelleenkin taitetaan peistä siitä, onko alkoholi pelkästään terveydelle haitallista vai saattaisiko kohtuukäyttö olla jopa hyväksi. Lukuisista tutkimuksista löytää tukea kummallekin kannalle. Moni suosituskin julistaa vielä, että kaksi päiväannosta miehille ja yksi naisille ei uhkaa terveyttä.
Vähitellen on päädytty sille kannalle, että alkoholin vähäinenkin käyttö on epäterveellistä.
Tosin viime vuosien raportit päätyvät yhä useammin toteamaan, että alkoholi määrästä riippumatta on terveydelle haitallista.
Nautitun alkoholin laadun merkityksestäkin ollaan eri mieltä. Viinit ‒ ranskalaisten mielestä etenkin Bordeauxin punaviinit ‒ ovat kuitenkin terveellisiä niiden sisältämien antioksidanttien, kuten resveratrolin ansiosta.
Alkoholin lajien ja myös juomisen tapojen yhteydestä terveyteen julkaistiin pari kuukautta sitten kiinnostava tutkimus Suomesta, ja se perustuu THL:ssä jatkuvaan FINRISKI -väestötutkimukseen. Alkoholin kokonaismäärän lisäksi luokiteltiin käyttäjien mieltymykset sen mukaan oliko mielijuoma viiniä, olutta, siideriä, lonkeroa tai väkeviä. Juomatapakin jaoteltiin joko säännölliseksi tai humalahakuiseksi. Terveyttä peilattiin maksan toimintaa, rasva-arvoja ja tulehdusta mittaavin verikokein.
Poikkeavia laboratorioarvoja todettiin eniten olutta tai väkeviä humalahakuisesti juovilla ‒ enemmän kuin vastaavan alkoholimäärän viininä nauttineilla. Raittiisiin verrattuina toki arvot olivat korkeammat kaikissa käyttäjäryhmissä. Eli kohtuullinenkin alkoholin käyttö näkyi elimistön kuormituksena.
Kannattaisikohan ihan vaan kokeilla kuukauden taukoa?
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
