Kestävien lupausten lähde on itseensä tutustuminen

Vuodenvaihteen perinteistä parhain on uudenvuodenlupaus. Suosituimpia ovat elämäntapaan liittyvät lupaukset, kuten liikunnan lisääminen, kunnon kohotus, ruokailutapojen muutos ja perhesuhteiden parantaminen. Moni aloittaa elämäntapamuutoksen tipattomalla tammikuulla, jotkut jatkavat holittomalla helmikuulla. Kuukauden-kahden raittiusrimpuilu puhdistaa kehoa ja mieltä, mutta kantaa harvoin alkupolkua pidemmällä.

Lupausten taustalla on usein pidempiaikainen haave muutoksesta. Kertaluontoisilla yksittäisillä päätöksillä pysyvä muutosta on mahdoton. Onnistuneen muutoksen ehtona on ymmärtää millaisia tarpeita elämän kokonaisuuden kannalta haitalliset tavat, tottumukset ja rutiinit palvelevat ja millaisia toiveita ne tyydyttävät.

Osaan muutoksen kohteista voi liittyä neurofysiologisia riippuvuusmekanismeja, joista eroon pääseminen ei ole luonteenlujuudesta kiinni. Moni huumeaddikti on ekspertti erilaisten kemiallisten aineiden ja yhdisteiden alalla. Kun aivot huutavat kemian kieltä, yksilön toimintaa ei ohjaa oma persoona ja tahto vaan riippuvuus.

Toiminnassa onnistuminen ja epäonnistuminen, sekä niistä saatu sosiaalinen palaute, muokkaavat uskomuksiamme. Näin muodostunut minäkuva on hyvin pysyvä ja sen muuttaminen vaikeaa. Elämäntapoihin liittyvät uskomukset juurtuvat syvälle sieluumme.

Esimerkiksi tuloskeskeinen liikunnanopetus saattaa synnyttää kielteisiä kuvia liikunnasta, jolloin kansanterveydellinen, omaan hyvinvointiin tähtäävä tavoite ei koskaan kirkastu. Kun järki kehottaa liikkumaan, mutta tunnesuhde liikkumiseen on kehno, jää elämäntapamuutos pieneksi pintaremontiksi.

Kuja kestävien lupausten lähteelle löytyy omien ydintarpeiden tunnistamisesta. Mukautamme itseämme ja ympäristöämme ydintarpeiden saavuttamiseksi. Tavoittelemamme asiat ovat oikeita, mutta keinot usein vääriä. Kestävien lupausten lähde on itseensä tutustuminen. Toiveiden, tarpeiden, tapojen ja rutiinien reflektointi tuottaa tietoa haitallisten uskomusten uuvuttamiseksi.

Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat kirkkoherra Salla Autere, vankilapastori Miika Hynninen, emerituspiispa Kaarlo Kalliala, kirjailija Minna Kettunen ja kirkollisen työn koordinaattori Anni Takko.